Rikollisryhmien vaikutuspiirissä toimivat yritykset aiheuttavat verovajetta ja saattavat esimerkiksi pestä rikollisesti saatuja varoja yritystoiminnan kautta.
Suomessa toimii liki 2 000 yritystä, joiden vastuuhenkilöillä on joko suora kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai he ovat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä. Osa näiden yritysten vastuuhenkilöistä on tunnistettuja nykyisiä tai entisiä järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä.
Rikollisuuteen kytkeytyvistä vastuuhenkilöistä 95 prosenttia on Suomen kansalaisia.
Tiedot käyvät ilmi Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) tuoreesta selvityksestä. HTSY selvitti nyt ensimmäistä kertaa järjestäytyneen rikollisuuden yhteyttä yritystoimintaan yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa.
Kriittisillä toimialoilla yli sata riskiyritystä
Rikollisryhmät voivat käyttää laillista liiketoimintaa esimerkiksi rikollisesta toiminnasta saatujen rahojen pesemiseen tai erilaisten petosten ja talousrikosten tekemiseen. Järjestäytynyt ryhmä voi toiminnallaan aiheuttaa suurempia vahinkoja yhteiskunnalle kuin esimerkiksi yksittäinen talousrikollinen.
– Järjestäytyneellä rikollisuudella on vahva jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet yritykset harjoittavat lisäksi harmaata taloutta ja hoitavat viranomaisvelvoitteensa huonosti. Siksi ilmiöön ja sen torjuntaan on tärkeä suhtautua vakavasti, sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.
Selvityksessä tarkasteltiin myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä toimialoilla, jotka valtioneuvosto on luokitellut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi. Kaikkiaan kriittisillä toimialoilla toimii noin 130 riskiyritystä esimerkiksi vartiointi- ja siivouspalveluiden alalla.
Vuosittain 40 miljoonan euron verovaje yhteiskunnalle
Tyypillinen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytynyt yritys on Uudellamaalla toimiva pieni rakennus-, kiinteistö- tai autokauppa-alan yritys, joka on iältään vielä nuori.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä löytyy kuitenkin liki kaikilta toimialoilta.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneiden yritysten verovelvoitteiden hoito oli olennaisesti huonompaa kuin verrokkiyrityksissä. Kolmanneksella näistä yrityksistä oli verovelkaa.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet yritykset harjoittivat lisäksi verrokkiyrityksiä useammin harmaata taloutta. Yrityksiin kohdistuneissa verotarkastuksissa havaittiin maksamattomia veroja noin 11 miljoonaa euroa.
Verotarkastuksissa havaittiin esimerkiksi pimeää palkanmaksua ja peiteltyä osingonjakoa, jossa verotuksen ulkopuolisia etuuksia otetaan yhtiöstä esimerkiksi lisäämällä kirjanpitoon yksityisiä kuluja.
HTSY arvioi selvityksessä, että Suomi menettää vuosittain 40 miljoonaa euroa verotuloja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvän liiketoiminnan vuoksi. Arvio kattaa vain osakeyhtiöt.
– Verovaje on merkittävä, kun ottaa huomioon yritysten lukumäärän. Yritystoimintaan soluttautunut rikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle taloudellisten vahinkojen lisäksi myös paljon muuta vahinkoa. Rehellisesti toimivat yritykset joutuvat epäreiluun kilpailuasemaan, kun ne kilpailevat esimerkiksi pimeää työvoimaa käyttävien, rikollisryhmien kanssa, Marttinen sanoo.
Ruotsiin verrattuna järjestäytyneellä rikollisuudella on vielä pienempi rooli Suomen yritysmaailmassa. Ruotsissa järjestäytynyt rikollisuus aiheuttaa yrityselämälle arviolta 9 miljardin euron vuosittaiset vahingot.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että hallitus päivittää järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian. Strategia ja järjestäytyneen rikollisuuden vastainen toimenpideohjelma ovat valmistumassa loppuvuoden 2024 aikana.
Myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma ovat valmistumassa loppuvuoden kuluessa.
