Vuonna 2023 Suomessa kouluttautui 114100 ulkomaalaista, kertoo Sivistysala ry:n Sivistan tuore toimialakatsaus ja barometri. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2014 ja kolminkertaistunut vuodesta 2009, kun tarkastellaan peruskoulun jälkeistä tutkintokoulutusta. Kasvun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa.
– Ulkomaalaisten lasten ja opiskelijoiden määrä on kasvanut niin varhaiskasvatuksessa kuin muissakin koulutusmuodoissa. Nopeinta kasvu on ollut ammatillisessa koulutuksessa, jossa ulkomaalaisia opiskelijoita oli yli 40000, sanoo tiedotteessa Sivistan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Myös kansainvälisen henkilöstön määrä on kasvanut kuluneen vuoden aikana kaikissa koulutusmuodoissa.
– Alamme kansainvälisyyden kehitys vastaa hyvin vuosi sitten ennakoitua ja odotukset kasvusta ovat selkeitä seuraavalle vuodelle. Kasvua odotetaan kaiken kokoisissa jäsenorganisaatioissamme ja kaikkialla maassa, Niinistö-Sivuranta sanoo.
– Kansainvälisyyskehitys on myönteistä ja välttämätöntä, sillä Suomi tarvitsee työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän eri alojen osaajia. Suomen tulee olla houkutteleva, avoin ja suvaitsevainen maa niin tänne muuttaville opiskelijoille kuin työn perässä tuleville.
Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita, eli joilla toinen tai molemmat vanhemmista ovat ulkomaalaisia, oli 182000 vuonna 2023. Eniten ammatillisessa koulutuksessa (17 prosenttia), ja vähiten lukiokoulutuksessa (9 prosenttia). Muissa koulutusmuodoissa ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 12–13 prosenttia.
Uusista ammatillisen koulutuksen ja yliopistojen opiskelijoista lähes joka viides oli ulkomaalaistaustainen.
Kansainvälisen henkilöstön määrän odotetaan kasvavan erityisesti korkeakouluissa seuraavan vuoden aikana. Myös varhaiskasvatuksessa kansainvälisten ammattilaisten määrän odotetaan kasvavan hieman. Muissa koulutusmuodoissa määrän ennakoidaan säilyvän entisellään.
Barometrin perusteella Sivistan jäsenistön kokemukset ja odotukset rahoituksesta vaihtelivat. Kun rahoitusta tarkastellaan kokonaisuutena, se näyttäisi hieman nousseen.
Aiempaa harvempi kuitenkin odottaa rahoituksen kasvavan seuraavan vuoden aikana – näin on etenkin ammatillisessa koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Julkinen rahoitus on kehittynyt odotettua vahvemmin, mutta odotukset tulevaisuuden suhteen ovat mollivoittoiset, toteaa Sivistan pääekonomisti Harri Hietala.
