Kyse on pohjoismaisessa sähköpörssissä muodostuvasta hinnasta, jota energiayhtiöt ja teollisuus maksavat ostamastaan sähköstä. Kuluttajien maksamat sähkönhinnat riippuvat energiayhtiöiden kanssa tehdyistä sopimuksista, joihin tukkuhinnan vaihtelut heijastuvat viiveellä.
Suomessa sähkö oli noin 15 prosenttia kalliimpaa kuin Ruotsissa. Hintaero johtuu Energiateollisuus ry:n mukaan siitä, että Ruotsissa sähköä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan, Suomessa taas kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, ja maiden välinen siirtoyhteys ei ole riittävä.
Uutta siirtoyhteyttä ollaan parhaillaan suunnittelemassa Lappiin. Yhteyden on arvioitu valmistuvan 2025.
– Suomen ja Ruotsin välisellä hintaerolla on vaikutuksia teollisuuden investointeihin, Teollisuuden on sähkön hinnan puolesta edelleen kannattavampaa investoida Ruotsiin kuin Suomeen, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa tiedotteeessaan.
Hänen mukaansa suomalainen sähköntuotanto on liian niukkaa.
– Tarvitsemme lisää kotimaista uusiutuvaa ja muuta päästötöntä tuotantoa. Hintaeron takia Suomessa on paremmat edellytykset investoida sähköntuotantoon kuin Ruotsissa. Nyt täytyy pitää huolta siitä, että tuulivoiman luvitusprosessit ovat joustavia, ja että Suomesta löytyy riittävästi alueita, joille tuulivoimaa saa ja voi rakentaa. Myös muun päästöttömän sähköntuotannon, kuten vesivoiman ja ydinvoiman sekä bioenergian, toimintaedellytyksistä on pidettävä hyvää huolta, Salomaa sanoo.
Koko vuoden ajalta teollisuuden sähkön kysyntä laski 1,7 TWh, josta metsäteollisuuden osuus oli noin kaksi kolmannesta. Kotien sähkönkäyttö pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2018.
