Henkirikosten määrä on laskenut Suomessa neljänneksen vuodesta 2009 vuoteen 2022. Henkirikoskatsauksen mukaan surmien määrä oli 1,4 ihmistä 100 000 asukasta kohden vuonna 2022, ja lasku jatkui edelleen viime vuonna.
Lähes puolessa suomalaisista henkirikoksista tekijä oli uhrin ystävä tai tuttava. Viidennes surmista tapahtui parisuhteessa. Täysin tuntemattomiin henkilöihin kohdistuneiden tekojen osuus oli noin 13 prosenttia.
– Tyypillinen suomalainen henkirikos tapahtuu syntyperäisten suomalaisten välillä, ja tekijä ja uhri ovat useimmiten keski-ikäisiä miehiä. Taustalla voi olla päihdeongelmia ja syrjäytyneisyyttä, ja motiivina on usein jokin riita tai erimielisyys osapuolten välillä. Tyypillisin tekoväline on keittiöveitsi, yliopistotutkija Miisa Törölä Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista keroo Verkkouutisille.
Tuntematon tekijä yleisempi miehillä
Miehillä tuntemattoman tekijän uhriksi joutuminen on hieman yleisempää kuin naisilla: 15 prosenttia uhreista ei tuntenut tekijää.
– Naisilla tekijä on yleensä läheinen ihminen: lähes kaksi kolmasosaa naisuhreista on joutunut puolison, seurustelukumppanin tai entisen kumppanin surmaamaksi. 11 prosentissa tapauksista surmaaja on ollut joku muu lähiomainen, Törölä kuvaa.
Kaikista tapauksista 65 prosentissa sekä uhri että tekijä olivat päihtyneitä, ja 78 prosentissa tapauksista vähintään toinen osapuolista oli päihtynyt. Luvut koskevat vuosina 2009–2022 tehtyjä henkirikoksia.
Huumausaineiden käyttö näkyy etenkin nuorilla rikoksentekijöillä. Alle 30-vuotiaista henkirikoksen tekijöistä 18 prosenttia oli pelkästään huumeiden vaikutuksen alaisena. 12 prosenttia oli sekä huumeiden että alkoholin vaikutuksen alaisena.
Nuorten tekemät surmat vähentyneet
Nuorten tekemä väkivaltarikollisuus on viime vuosina ollut paljon julkisuudessa ja herättänyt keskustelua. Tästä huolimatta tapaukset, joissa nuoret ovat henkirikosten tekijöinä tai uhreina, ovat vähentyneet 20 viime vuoden aikana.
Alle 30-vuotiaisiin uhreihin kohdistuneiden henkirikosten määrä ei kuitenkaan ole laskenut yhtä paljon kuin tätä vanhempiin kohdistuva henkirikollisuus.
Nuoria, 15–29-vuotiaita uhreja tutkittaessa on tunnistettu tiettyjä eroja vanhempiin uhreihin.
– On merkitsevästi enemmän tekotilanteita, joissa uhrilla on tunnistettu pitempiaikainen huumeidenkäyttötausta, tai teko on tapahtunut yleisellä paikalla ja siihen on liittynyt myös alkoholin käyttöä. Kolmas, erityisesti nuoren ihmisen henkirikoksen uhriksi joutumisen tilanne ovat suunnitellut ampumistapaukset, Törölä kertoo.
Suunniteltuja joukkoampumisia ovat olleet esimerkiksi Suomessa tapahtuneet kouluampumiset.
Länsimaissa laskeva trendi on yleinen
Henkirikollisuuden laskeva trendi Suomessa noudattaa länsimaissa yleistynyttä kehityskulkua, joka on alkanut jo 1990-luvun puolivälissä. Hyvää kehitystä selittävistä tekijöistä ei ole yksimielisyyttä, mutta erilaisia arvioita on esitetty.
–Määrän lasku voisi olla yhteydessä yleiseen rikollisuuden määrän laskuun Euroopassa. Voi olla kyse myös siitä, että ensiavun ja terveydenhuollon kehittyminen ovat johtaneet siihen, ettei vakava väkivalta enää johda kuolemaan yhtä usein kuin ennen, Törölä pohtii.
Taustalla saattaa olla myös se, että suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaa kotona, ja altistuminen tilanteille, joissa voisi joutua väkivallan uhriksi, on aiempaa vähäisempää.
–Henkirikosten määrän väheneminen voi liittyä myös kaupunkiympäristöjen valvontaan ja valvontakameroiden määrän kasvuun, Törölä sanoo.
Maan sisäiset erot ovat tasaantuneet
Suhteutettuna väestömääriin henkirikoksia tapahtuu Suomessa enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa. Tuoreessa henkirikoskatsauksessa maantieteelliset erot näyttävät hieman tasaantuneen.
Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kuitenkin edelleen alueita, joilla henkirikollisuus on suhteellisesti yleisempää kuin muualla Suomessa; erot eivät ole kadonneet kokonaan.
Vaikka henkirikollisuus on vähentynyt Suomessa, se on Törölän mukaan silti edelleen maassamme korkealla tasolla.
– Suomen henkirikollisuuden määrä on Pohjoismaiden korkein väestön määrään suhteutettuna. EU-maiden joukossa henkirikostemme määrä on puolestaan kahdeksanneksi korkein, Törölä sanoo.
Henkirikoskatsaus on toteutettu osana Poliisihallituksen kanssa ylläpidettyä Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää.