Ruotsissa suhtautuminen koronarokotuksiin on erilainen kuin Suomessa. Ruotsissa kaikki yli 65-vuotiaat saavat neljännen rokotteen, kun taas Suomessa rokotuksen saavat yli 70-vuotiaat, jotka kuuluvat johonkin riskiryhmään.
HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on huolissaan Suomen koronatilanteesta. Uutena rikkana rokassa on omikronin uusi BA.5-muunnos.
– Uusi pöpö on tartuttavampi kuin edellinen versio ja se pystyy tartuttamaan niin rokotettuja kuin taudin jo sairastaneita. Olemme koronan osalta törmänneet siihen ilmiöön, että rokotusten tuoma suoja hiipuu. Suomessa THL uskoo siihen, että rokotussuoja riittää, Ruotsissa ei uskota, Lehtonen sanoo Verkkouutisille.
Suomessa rokotteita pyritään säilyttämään syksyyn asti, kun taas Ruotsissa yli 65-vuotiaat saavat neljännen rokotteensa kesällä ja syksyllä he saavat jo viidennen annoksensa.
– Eri maat rokottavat hyvin eri tavalla ja eri lähtökohdista. Suomessa olemme lähteneet siitä, että rokotteet ovat myyntiluvallisia lääkkeitä, joiden antamiseen tarvitaan riittävät lääketieteelliset perusteet. Olemme arvioineet, kuinka paljon ihmisiä täytyy saada rokotetuksi, että yksi erikoissairaalahoitojakso ehkäistään. Arvioita on tehty erilaisiin epidemiologisiin tilanteisiin sekä rokotteiden erilaisilla suojatehoarvoilla, sanoo THL:n Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän eli KRAR:in ylilääkäri Hanna Nohynek Verkkouutisille.
Koululaiset lähtivät kesälomille ja se yhdessä suomalaisten perinteisten kesänviettotapojen kanssa saattaa Lehtosen mukaan pelastaa suomalaisten kesän. Suomalaiset ovat perinteisesti lähteneet mökille ja viettävät paljon aikaa ulkona, joka on osaltaan aiheuttanut kausivaihtelua. Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että suomalaisilla on koronan ajalta patoutunutta tarvetta myös erilaisille kesänviettotavoille, joka voi puolestaan nostaa tartuntamääriä.
– Tapausmäärien seuraaminen on hiipunut, joten onnistumista koronanhoidossa mitataan sairaalapotilaiden ja kuolemantapausten määriä seuraamalla, Lehtonen sanoo.
Lehtonen on huolissaan siitä, että yli 70-vuotiaiden koronarokotteista on kulunut monelta osin jo puoli vuotta. Lehtosen mukaan on huolestuttavaa, että uusi tartuttavampi omikronmuunnos valtaa sijaa ja rokotteiden teho hiipuu.
THL:n Hanna Nohynek korostaa, että vaikka rokotteiden antama suoja omikronmuunnoksen aiheuttamia tartuntoja vastaan on vain kohtuullinen ja lyhytkestoinen, niin suoja vakavaa tautia vastaan rokotteilla on edelleen valtaosalla väestöä hyvä. Tällä hetkellä THL suosittelee neljänsiä rokoteannoksia hyvin iäkkäille eli 80-vuotiaille ja 70-79-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville.
Nohynekin mukaan sairaalapotilaiden ja kuolemantapausten ohella tartuntatautimäärät ovat antaneet KRAR:ille ja THL:lle tärkeää tietoa. Tieto tartuntamäärien osalta ei ole kuitenkaan tällä hetkellä luotettavaa, sillä kotitestien tuloksia ei välttämättä käydä varmistamassa PCR-testillä eikä niiden tulosta kirjata tartuntatautirekisteriin kuten PCR-tuloksia.
– Meillä ei ole tämänhetkisessä tilanteessa ennaltaehkäisevästi syytä lähteä rokottamaan muita ryhmiä kuin näitä, joille rokotuksia on nyt suositeltu. Me katsomme, että varmuuden vuoksi rokottaminen ei ole järkevää, kun entisten rokotteiden suoja vakavaa tautia vastaan on edelleen hyvä. Teho vakavaa tautia vastaan ei vähene samassa suhteessa kuin suojateho tartuntaa ja tartuttavuutta vastaan, Nohynek sanoo.
Ruotsi on päätynyt rokottamaan kaikki yli 65-vuotiaat sekä kesällä että syksyllä. Suomessa seurataan muiden Pohjoismaiden tilannetta ja keskustelua tarkasti. Norjassa, Tanskassa ja monessa muussa EU-maassa tartuntatautimäärät ovat maltillisemmat, mutta niiden rokotusstrategia on vastaava kuin Suomen ja siellä seuraava rokotuskierros on edessä vasta syksyllä.
Suomessa rokotteita on riittävästi ja rokotteiden puute ei ole syynä sille, että koko väestöä tai muita kuin nyt suositeltuja ryhmiä ei rokoteta. Lehtonen on ennaltaehkäisevämmällä kannalla kuin THL ja näkisi tarvetta uudelle rokotusstrategialle. Hänen mukaansa Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän sisältäkin on kuulunut ääniä muuttuneesta linjasta.
– Uutta rokotusstrategiaa kirjoitetaan parhaillaan. Se, miten strategia muuttuu, riippuu päämääristä, mitä tavoitellaan. On tärkeää suhteuttaa lisärokottamisella saavutettava terveyshyöty myös siihen käytettyihin resursseihin, Nohynek sanoo.
