Yhdysvaltojen RC-135V Rivet Joint -kone lensi maaliskuun puolivälissä Barentsinmerellä yhtä aikaa Britannian vastaavan tiedustelukoneen kanssa. Konebongarit innostuivat melkein yhtä paljon kuin silloin, kun Suomi oli vasta päässyt Naton täysjäseneksi ja samanlainen RC-135V Rivet Joint lensi Suomen yli Virosta aina Inariin asti.
Tammikuussa monet hieraisivat silmiään, kun savonlinnalainen marjatilan isäntä onnistui kuvaamaan tilan yli lentäneen Lockheed U-2 Dragon Lady -tiedustelukoneen. Kone on legendaarinen kylmän sodan ajoilta, ja suuren, liidokkimaisen rakenteensa vuoksi sitä luultiin ufoksi ennen kuin Yhdysvaltain ilmavoimat kertoi, että sillä on tällainen kone.
Tammikuussa julkisissa lentotietopalveluissa ei U-2-koneesta näkynyt pilkahdustakaan.
Muita Suomen yllä lentäneitä, pääosin julkisista lentotietopalveluista bongattuja ulkomaisten asevoimien tiedustelukoneita on tullut esimerkiksi Ranskasta, ja ruotsalaisten Korpen-koneet ovat olleet jo pitkään tuttuja kyläilijöitä. Myös Naton RQ-4D eli Phoenix -valvontadrone kävi Kajaanin korkeudella viime syksynä. Phoenix on yksi suurimmista ja uudenaikaisimmista droneista. Sen siipien kärkiväli on lähes 40 metriä, eli saman verran kuin tavallisilla matkustajakoneilla. Se voi lentää jopa 18 kilometrin korkeudessa.
Tiedustelukoneiden lentoreittejä tutkaillessa ei tarvitse olla maallikkoa kummempi velho hoksatakseen, että lennoilla kerätään tietoa Venäjän asevoimista. Kerätty tieto jaetaan Suomen puolustusvoimien käyttöön. Näin myös Suomi saa huomattavasti hyötyä siitä, että se hyväksyy ulkomaiset tiedustelulennot omassa ilmatilassaan.
– Me olemme keränneet tätä kirjastoa rajan toiselta puolelta noin sadan vuoden ajan ja kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole ollut, sanoo Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho maanpuolustukseen keskittyvän Mighty Finland -yhteisön sotilastiedustelua käsittelevässä podcast-jaksossa. Kenraalimajuri evp Ohra-aho toimi tiedustelupäällikkönä 2013–2019 ja sen jälkeen puolustusministeriön neuvottelevana virkamiehenä syksyyn 2023 saakka.
Lennot ovatkin lisääntyneet huomattavasti sen jälkeen, kun Suomi jätti hakemuksen sotilasliitto Naton jäseneksi toukokuussa 2022.
– Liittoutumisen jälkeen on ollut enemmän liikennettä Suomen ilmatilassa, Ohra-aho sanoo.
Verkkouutiset pyysi tiedot lentojen määristä Puolustusvoimien pääesikunnan operatiiviselta osastolta, joka toimii maahantuloon oikeuttavana lupaviranomaisena. Määrät tosin sisältävät kaikki vieraiden valtiollisten ilma-alusten saamat luvat Suomen ilmatilaan. Mukana on siis harjoituksiin osallistuneita, humanitaarisin perustein tehtyjä lentoja sekä ympäristötuhojen kartoitukseen ja torjuntaan myönnettyjä lupia.
Vuonna 2019: 262
Vuonna 2020: 106
Vuonna 2021: 174
Vuonna 2022: 249
Vuonna 2023: 362 lentolupaa
Data jakoon
Signaalidatan keräämisen ja sen analysoinnin kautta muodostetaan niin kutsuttu Electronic Order of Battle (EOB).
– Katsotaan esimerkiksi signaalitiedustelun kautta, miten taistelujärjestys muuttuu tuolla lähinaapurustossa. Sellainen sääntö tietysti on aina, kun ulkomaalaiset lentävät tuolla, että lähtökohtaisesti me omistamme datan.
Kun Suomi liittyi Natoon, eli liittolaisuus vahvistettiin, data omistetaan yhdessä. Ohra-ahon mukaan toisena sääntönä on, että ilman lupaa Suomea ja Suomen järjestelmiä ei lennoilla kuvata tai dokumentoida. Yhteistoiminnassa toimitaan yhtä lailla Suomen kuin lennolla olevan maan hyväksi, oli kyseessä sitten Yhdysvallat, Ranska tai joku muu liittolainen.
– Sitten katsotaan vielä, että mitä siitä viedään eteenpäin. Datamuodossa se on korkean turvaluokan tavaraa, joka ei tavalliselle pulliaiselle kerro vielä mitään. Kun se asetetaan kokonaisuuteen, sillä on merkitystä, Ohra-aho sanoo.
– Jos Suomen alueella tehdään jokin tiedusteluoperaatio, siinä tulee aina olla suomalainen tiedusteluorganisaatio johdossa. Näin määrää tiedustelulainsäädäntö: tiedustelutiedon keräyksen näkökulmasta suomalainen johtaa operaatiota Suomessa.
Verkkouutisten muiden lähteiden mukaan ainakin ulkomaisten kumppanien tekemien tiedustelulentojen dataa jaetaan hyvässä yhteistyön hengessä. Näin datan ulkomaisen omistajan tietysti kannattaakin tehdä, sillä Suomella on kuitenkin kansallinen päätösvalta siihen, saako tiedustelulennon tekijä jatkossakin lentoluvan Suomen ilmatilaan.
Hyötyä kuvaillaan Suomelle huomattavaksi. Vaikka Suomi omalla signaalitiedustelullaan tiedustellut Venäjää jo vuosikymmeniä, on laitteistoissa eroja.
Suomi pyytää ulkomaisten vieraidensa lennoista aina raakadatan, mutta ei käytännössä voi varmistua, jakavatko kumppanit saamaansa informaatiota kokonaan. Ohra-aho sanoo Mighty Finlandin podcastissa, että dataa on kuitenkin valtavasti. Toivo sen käytön tehostamisessa lepää tekoälyssä, joka auttaa ja vahvistaa analyysikykyä.
– Eri mailla on erilainen tiedustelujärjestelmä ja tiedustelukyvykkyys. Me olemme kiinnostavia sijaintimme ja pitkän maarajan takia. Meidän teknologinen kyvykkyytemme ja osaamisemme taso jokaisessa tiedustelulajissa ovat myös valttejamme tässä.
Suomen oma tilanne ja keräyskyky signaalitiedustelussa tulee tulevina vuosina paranemaan huimasti. F-35A-koneet on varustettu elektromagneettisella spektrillä ja infrapuna-alueella toimivilla sensoreilla, jotka keräävät tietoja automaattisesti. Kone laitteistoineen pystyy siis tekemään tiedustelua ja valvontaa samaan aikaan, kun se on suorittamassa jotain muutakin lentotehtävää.
Tarkoituksellinen päätös
Ohra-aho huomauttaa, että tällaisia kyvykkyyksiä ei ymmärrettävistä syistä ole kaikilla pienemmillä Nato-mailla.
– En ole vakuuttunut, että Albanialla olisi samanlaisia kyvykkyyksiä, eikä heillä varmaan ole tarvettakaan. Erilainen maantieteellinen asemointi vaikuttaa.
Yksi vaikuttava tekijä on Naton niin kutsuttu 360-strategia. Italian, Espanjan ja Kreikan kiinnostus kohdistuu enemmän etelään, ja tätä kautta myös pohjoisten Nato-jäsenten ymmärrys Afrikan tilanteesta vahvistuu. Saman voi ajatella koskevan myös sitä ymmärrystä, mitä Suomi tuo eteläeurooppalaisille kumppaneille pöytään omalta lähialueeltaan – eli tietoa Venäjästä.
– Nato tekee yhteiset uhka-arviot, joihin kaikki Nato-maat osallistuvat. Ne ovat yhteisesti hyväksyttyjä poliittisia papereita, ja sikäli hyvin tärkeitä, että ne myös ohjaavat resurssointia Natossa. Omia tiedusteluelementtejä Natolla on aika vähän. Se vaatii yhteistoimintaa.
”Nousussa” olevista Ohra-aho mainitsee Italian Sigonellaan perustetun drone-tukikohdan.
– Se on tukenut niin Baltian maissa kuin muuallakin tätä lentojuttua.
Ohra-aho huomauttaa julkisissa lentotietopalveluissa nähdyistä lennoista, että mikäli lento palveluissa näkyy, se on aina tarkoituksellinen päätös.
– Heidän ei tarvitsisi näkyä niissä, hehän ovat joka tapauksessa meidän ilmaoperaatiokeskuksen johdossa. Se on sotilaallinen voimannäyttö siitä, että täällä me muuten ollaan. Se on eräänlainen informaatio-operaatio, joka tarkoituksena on osoittaa, että ”yhdessä vahvempia”.
Lue myös: Nato-jäsenyys tuo Suomen ylle toinen toistaan eksoottisempia tiedustelulentoja
