Suomi valmistelee irtautumuista Ottawan miinakieltosopimuksesta, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.) tiedotustilaisuudessa.
Lisäksi Suomi kasvattaa puolustusmenojaan kolmeen prosenttiin ja käynnistää maavoimien uudistuksen. Uusien suorituskykyjen hankkiminen voidaan aloittaa lähes välittömästi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan jalkaväkimiinat otetaan käyttöön mahdollisimman pian.
Puolustusvoimissa on jo kesästä alkaen selvitetty Ukrainan sodan oppeja suhteessa jalkaväkimiinojen tarpeellisuuteen, joten se puoli aloitetta on jo hoidossa. Selvitystyön jälkeen on hallituksen ja eduskunnan vuoro.
Yleisradion maanantaina julkaiseman kyselyn mukaan kansanedustajien enemmistö kannattaa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.
Kyselyyn vastasi 117 kansanedustajaa. Heistä 91 kannattaa ajatusta. 12 vastasi ei, ja 14 ei osaa sanoa kantaansa. Ylen kyselyssä hallituspuolueissa kannatettiin miinojen palauttamista käyttöön enemmän kuin oppositiossa.
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen eduskunnan päätöksellä lopulta marraskuussa 2011. Päätös ei nauttinut silloinkaan varauksetonta kannatusta: puolesta äänesti tuolloin 110 edustajaa ja vastaan 47.
Suomen miinakieltosopimuksen neuvotteluissa ollut suurlähettiläs Pasi Patokallio muistutti joulukuussa Verkkouutisten haastattelussa, että oikeustiede tuntee käsitteen rebus sic stantibus.
– Suomeksi: ”kuten asiat ovat”. Tämä tarkoittaa, että olennainen olosuhteiden muutos oikeuttaa sopimuksen irtisanomiseen, Patokallio sanoi.
Aiemmin, kun Puolustusvoimat vielä teki asiasta selvitystä, kuvaili Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola MTV:lle, että mahdolliset muutostarpeet liittyvät Venäjän asevoimien taistelutapaan ja jalkaväen massamaiseen käyttöön. Ensin tulee valtavasti sotilaita, joiden henki on halpa, ja perässä pioneerit, jotka miinoittavat alueen, ettei sitä saada vallattua takaisin.
Puola ja Baltian maat ilmoittivat irtautuvansa Ottawan sopimuksesta maaliskuun puolivälissä.
