Suomi saattaa päätyä eri esikuntaan Ruotsin kanssa Natossa. Suomi saatetaan sijoittaa Baltian maiden ja Puolan kanssa yhteiseen esikuntaan ja Ruotsi Yhdysvalloissa sijaitsevaan Britannian ja Norjan kanssa yhteiseen esikuntaan.
Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll lohduttaa päätökseen pettyneitä ja toteaa MTV:n kolumnissaan, että aihetta säikähdykseen ei ole. Limnéllin mukaan uusien jäsenmaiden sijoittaminen organisaatioon ei ole nykyisessä turvallisuusympäristössä yksinkertaista.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon kytkeytyy osaksi laajempaa turvallisuusympäristön muutosta. Limnéll katsoo, että vaikka myös Naton toimintaympäristö on monimutkaisempi, on se uusien jäsenten myötä myös turvallisempi.
– Kun puolustusliiton itäraja Suomen myötä kasvoi 1 300 kilometrillä ja Ruotsin liityttyä kattaa koko Itämeren, on Naton uusi toimintaympäristö paitsi entistä turvallisempi, myös entistä monimutkaisempi. Uusien jäsenmaiden esikuntasijoitukset eivät ole yksinkertaisia kysymyksiä, mutta ne eivät myöskään ole mustavalkoisia, Limnéll kirjoittaa.
Suomen lähivuosien turvallisuustilanteeseen tulevat vaikuttamaan myös monet muut tekijät, kuten omat, Yhdysvaltain ja Venäjän presidentinvaalit.
– Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajien merkitys korostuu ajassa, jossa Suomi on viimein Nato-maa. Vielä vuonna 2018 Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajat tapasivat Helsingissä, mutta nykyisessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä presidentti Joe Bidenin heinäkuisen Helsingin-vierailun viesti oli, että Venäjän johtoa ei enää Suomeen kutsuttu.
Limnéll korostaa, että Nato ei ole ainoa Suomen puolustuksen selkänoja, vaan tekee laajaa puolustusyhteistyötä eri kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä yksittäisten maiden kanssa. Limnéllin mukaan Nato-jäsenyys ei heikennä muun yhteistyön merkitystä.
– Kansainvälistä puolustusyhteistyötä Suomi tekee muun muassa sotilaallisessa kriisinhallinnassa, puolustusmateriaalihankinnoissa, arktisella alueella sekä kansainvälisessä asevalvonnassa, harjoitus- ja puolustusyhteistyössä, Limnéll sanoo.
– Merkittäviä puolustusliittoja Suomelle ovat myös brittivetoinen JEF sekä Pohjoismainen Nordefco. Kahdenvälisiä sopimuksia Suomella on muun muassa Ruotsin, Norjan, Yhdysvaltojen, Britannian ja Viron kanssa.
Limnéll lisää, että Suomella on myös muita kahden-, kolmen- ja monenvälisiä sopimuksia ja muita yhteistyöohjelmia ja se on jäsen Etyjissä, Euroopan neuvostossa, Euroopan unionissa, OECD:ssa ja YK:ssa.
– On hyvä muistaa, että näiden yhteistyömuotojen kehittäminen ei lakkaa, vaikka Suomi nyt onkin Naton täysjäsen. Eikä näiden yhteistyömuotojen merkitys sillä vähene, minne Suomi Naton sisällä sijoitetaan.
