Suomen talouden näkymät näyttävät selvästi paremmilta kuin vielä keväällä arvioitiin. Säästöpankki nosti tämän vuoden kasvuennusteensa 0,5 prosentista 2,2 prosenttiin alkuvuoden odotettua vahvemman talouskasvun vuoksi.
Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen perustelee ennusteen merkittävää korotusta ennen kaikkea jo toteutuneella talouskasvulla.
– Tuoreiden revisioiden perusteella alkuvuoden kasvu näyttää hieman aiemmin arvioitua maltillisemmalta, Mikkonen sanoo Verkkouutisille.
– Jos talous ei kasvaisi lainkaan vuoden toisella puoliskolla, koko vuoden BKT-kasvu olisi noin 1,4 prosenttia. Näillä luvuilla 2,2 prosentin kasvuennuste näyttää kieltämättä varsin optimistiselta. Mutta revisiot eivät muuttaneet sitä, että talouden elpyminen on käynnissä.
Hänen mukaansa talousennustamista hankaloittaa se, että lähtökohtana olevat tilastot voivat muuttua jälkikäteen merkittävästikin.
Milttonin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki jakaa pitkälti Mikkosen näkemyksen.
– Kasvu näkyy teollisuudessa, kaupassa, rakentamisessa ja yritysten luottamuksessa. Se ei ole yhden toimialan tai yksittäisen mittarin varassa, Kuoppamäki sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa merkit viittaavat siihen, että talouden käänne lepää aiempaa leveämmillä harteilla.
– Sekä reaalitaloudesta että luottamusmittareista löytyy näyttöä siitä, että käänne on tapahtunut suhteellisen laajalla rintamalla. Sanoisin, että talouskasvu on tällä hetkellä varsin vahvalla pohjalla, Kuoppamäki arvioi.
Työmarkkinat ovat edelleen jälkijunassa
Talouskasvu ei kuitenkaan vielä näy työmarkkinoilla. Työttömiä oli heinäkuussa noin 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kuoppamäen mukaan heinäkuun luvuista ei kuitenkaan kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
– Kyllä minä uskon, että syksyllä nähdään pientä viriämistä. En usko mihinkään massiiviseen käänteeseen työmarkkinoilla, mutta rekrytoinnit alkavat todennäköisesti vähitellen lisääntyä, Kuoppamäki arvioi.
Mikkosen mukaan selvempi työttömyyden paraneminen näkynee vasta ensi vuonna.
– Jos vanhat yhteydet pätevät, talouden elpymisen pitäisi alkaa pikkuhiljaa näkyä myös työmarkkinoilla, Mikkonen sanoo.
Molemmat ekonomistit arvioivat, että talous on kääntynyt parempaan, mutta työmarkkinat seuraavat kehitystä viiveellä.
Palaako kuluttajien usko talouteen?
Mikkosen mukaan yksityinen kulutus on jo lähtenyt kasvuun, vaikka suuret hankinnat odottavat vielä.
– Kuluttajat ovat heräilemässä, mutta suuret hankinnat, kuten autot ja asunnot, laahaavat edelleen, Mikkonen sanoo.
Kuoppamäen mukaan ensimmäisenä liikkeelle lähtevät todennäköisesti paremmin toimeentulevat kotitaloudet.
– Ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien luottamus on noussut muuta väestöä enemmän. Heidän kulutuksensa voi lähteä liikkeelle ensimmäisenä, Kuoppamäki sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus vahvistui elokuussa lähes pitkän aikavälin keskiarvoon.
Asuntomarkkinoiden selvempi käänne siirtyy ekonomistien mukaan kuitenkin ensi vuoteen.
– Iso käänne asuntomarkkinoilla menee todennäköisesti ensi vuoteen, Kuoppamäki arvioi.
Mikkosen mukaan kuluttajien varovaisuutta selittää pitkä kriisien sarja.
– Talous on aika paljon psykologiaa. Se, mitä ihmiset päässään ajattelevat, vaikuttaa myös todelliseen taloudelliseen käyttäytymiseen.
Geopolitiikka voi vielä pilata kasvun
Molempien ekonomistien mukaan suurimmat riskit tulevat edelleen Suomen rajojen ulkopuolelta.
Mikkonen nostaa esiin erityisesti Iranin tilanteen ja energiamarkkinat.
– Pidän Iranin tilannetta edelleen merkittävänä riskinä.
Jos energian hinta nousisi voimakkaasti, seurauksena voisi olla inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu. Se voi johtaa kireämpään rahapolitiikkaan.
– Jos EKP joutuu nostamaan korkoa vielä lisää, se on selkeä vastatuuli kasvulle, Kuoppamäki sanoo.
Silti molemmat ekonomistit pitävät useamman vuoden kasvujaksoa mahdollisena.
– Shokista shokkiin on kuljettu. Mutta jos kulman takana ei ole taas uutta shokkia, niin mahdollisuudet ovat ihan hyvät, Mikkonen sanoo.