EU-komission tänään julkaiseman talviennusteen mukaan Suomen rakenteellinen alijäämä viime vuodelta oli 1,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on myös raja, jonka ylityksestä komissio voi antaa Suomelle varoituksen. Myös kuluvalle vuodelle alijäämäennuste on 1,0 prosenttia ja ensi vuodelle 1,3 prosenttia.
Suomen vakausohjelmassa asettama keskipitkän aikavälin rakenteellisen alijäämän tavoite on 0,5 prosenttia suhteessa bkt:hen. Komissio arvioi rakenteellisen alijäämätavoitteen toteutumista jälkikäteen, eli tänä keväänä komissio tarkastelee viime vuoden rakenteellista alijäämää, jonka ennustetaan olevan 1,0 prosenttia. Eurostat vahvistaa viime vuoden luvut maaliskuun lopussa.
Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaan mikäli rakenteellinen alijäämä on 1,0 prosenttia tai korkeampi, antaa komissio varoituksen välittömästi ja laatii suositukset tarvittaviksi toimiksi merkittävän poikkeaman korjaamiseksi. Mikäli riittäviin toimiin ei ryhdytä, komissio tekee suosituksen korollisesta talletuksesta, joka voi sääntöjen rikkomisen jatkuessa muuttua sakoksi.
Velkakin nousee yli rajan
Suomen julkisen talouden velan suhteessa bkt:hen komissio ennustaa nousevan tänä vuonna 61,2 prosenttiin ja ensi vuonna 62,6 prosenttiin. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkisen talouden velkasuhde ei saa ylittää 60 prosentin rajaa.
Komissio ei kuitenkaan ole aiemmin käynnistänyt alijäämämenettelyä, koska velasta vähennetään kriisimaiden auttamiseen käytetyt solidaarisuusmenot, jotka ovat olleet Suomen osalta 5,7 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia bkt:sta. Lisäksi arviossa on otettu huomioon suhdannekehityksen vaikutus velkaan. Vuonna 2016 Suomi on kuitenkin tuoreen ennusteen mukaan ylittämässä yhdellä prosentin kymmenyksellä näin laskentun 62,5 prosentin rajan.
Verrattuna komission viime syksyn ennusteeseen rakenteellisen alijäämän ennustetaan nyt olevan vuosina 2014 ja 2015 prosenttiyksikön kymmenyksen verran parempi, kun taas julkisen velan osalta ennuste on heikentynyt kaksi prosenttiyksikön kymmenystä vuoden 2016 osalta.
Hallitus päätti viime syksynä, ettei se ryhdy toimiin EU:n talouskurisääntöjen vuoksi, vaikka julkisen talouden rakenteellisessa rahoitusasemassa oli jo silloin keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen vaarantava merkittävä poikkeama.
Finanssipoliittisen lainsäädännön mukaan valtioneuvoston on ryhdyttävä julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä korjaaviin toimenpiteisiin, jos julkisen talouden rakenteellisessa rahoitusasemassa on keskipitkän tavoitteen saavuttamista vaarantava merkittävä poikkeama.
Korjaavista toimenpiteistä voidaan pidättäytyä, jos poikkeama johtuu poikkeuksellisista olosuhteista eikä se vaaranna julkisen sektorin pitkän aikavälin kestävyyttä. Tulkinta riippuu Euroopan unionin neuvoston kannanotosta.
Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi viime kuussa julkaistussa raportissaan, että Suomen negatiivinen talouskasvu ja pitkittynyt laskusuhdanne voitaneen tulkita vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetuksi poikkeukselliseksi olosuhteeksi, joka oikeuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittisesta tavoitteesta poikkeamisen.
