Suomen talous ajautuu ensi vuonna lievään taantumaan ja BKT supistuu 0,5 prosenttia, Suomen Pankki toteaa ennusteessaan.
Taantuman syynä ovat Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä energiakriisi ja elinkustannusten nopea nousu. Kasvu elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024, kun ”talouden vastatuulet laantuvat”. Vuonna 2025 talouden kasvu on 1,5 prosenttia, Suomen Pankki ennustaa.
Sodan vuoksi energian saatavuus on aikaisempaa heikompaa, ja se on nostanut sähkön ja polttoaineiden hintoja tuntuvasti. Kallis sähkö pitää yllä korkeita hintoja etenkin tulevina talvikuukausina.
Inflaatio oli ennakkotietojen mukaan marraskuussa euroalueella 10,0 ja Suomessa 9,1 prosenttia. Energian hinnan nousu on tärkein tekijä nopean inflaation taustalla, mutta hintojen nousu on jo laajentunut lähes kaikkiin tavaroihin ja palveluihin.
Nopea inflaatio ja heikentyvä ostovoima leikkaavat yksityistä kulutusta lähivuosina.
– Heikentyvä ostovoima ja nopeasta inflaatiosta seuraava korkojen nousu osuvat etenkin velkaantuneisiin kotitalouksiin, jotka voivat joutua supistamaan kulutustaan selvästi, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiedotteessa.
Inflaatio hidastuu viiteen prosenttiin vuonna 2023, ja vuosina 2024–2025 inflaatio jää jo kahden prosentin tuntumaan.
– Kun inflaatio hidastuu, kotitalouksien ostovoima kohenee ja taloudellinen epävarmuus väistyy. Se tuo vauhtia kulutukseen ja parantaa talouden kasvuedellytyksiä, Obstbaum toteaa.
Velkasuhde kasvaa lähivuosina
Julkisen talouden menot pysyvät tuloja suurempina tulevina vuosina. Väestön ikääntyminen lisää hoito- ja hoivakuluja, ja samalla velan korkomenot kasvavat. Julkisen talouden vajetta paikataan velkaa ottamalla. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on noin neljä prosenttia suhteessa BKT:hen.
Talousjärjestö OECD arvioi torstaina, että Suomen julkisen velan suhde BKT:hen voi kasvaa 131 prosenttiin vuonna 2070, jos politiikassa ei tapahdu muutoksia. Aiemmin samasta asiasta varoitti myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, jonka mukaan valtion talous on matkalla kohti haaksirikkoa.
Suomen Pankin ennusteessa velkasuhde kasvaa huomattavasti vuodesta 2024 alkaen ja päätyy lähelle 75:tä prosenttia vuoden 2025 lopulla. Julkisen talouden korjausliike vaatii Suomen Pankin mukaan merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia tulevina vaalikausina.
– Olemme nyt Suomessa tilanteessa, jossa talouspolitiikassa joudutaan keskittymään samanaikaisesti lyhyen aikavälin inflaatio-ongelmaan pitkän aikavälin rakenteellisiin ongelmiin, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toteaa tiedotteessa.
Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina, että se nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä. Tarkoitus on hillitä euroalueen inflaatiota. Rahapolitiikan teho on kuitenkin vähäinen, jos samaan aikaan jäsenmaissa tehdään elvyttävää finanssipolitiikkaa.
– Inflaatiotavoitteen saavuttamista tukee se, jos finanssipolitiikassa pidättäydytään kokonaiskysyntää kasvattavista toimista, Rehn toteaa.
– Lähitulevaisuus on epävarma, mutta tarjontatekijöiden rajoittaessa taloudellista aktiviteettia elvyttävä finanssipolitiikka ei tue talouskasvua eikä työllisyyttä, vaan johtaa pikemminkin hinta- ja kustannustason nousuun.
LUE MYÖS:
OECD varoittaa: Julkinen velka voi nousta 131 prosenttiin BKT:sta
