Suomi on menettänyt viimeisen viiden vuoden aikana asemiaan EU-maiden kärkimaana, kun tutkitaan aikuisten (25–64-vuotiaiden) koulutukseen osallistumista, kirjoitetaan Tilastokeskuksen tuoreessa Tieto & trendit -artikkelissa.
Vaikka koulutukseen osallistumisen asteet eivät Suomessa ole viidessä vuodessa juuri muuttuneet, ovat ne EU-alueella keskimäärin nousseet, ja tämä on pudottanut osallistumisastetarkastelussa Suomen asemaa vertailumaiden joukossa.
Suomalaisista aikuisista reilu puolet, eli 53 prosenttia, osallistui johonkin koulutukseen vuonna 2022. Osuus on yhden prosenttiyksikön alhaisempi kuin edellisessä, vuonna 2017 toteutetussa aikuiskoulutustutkimuksessa. Samana aikana EU-maiden osallistumisasteiden keskiarvo on noussut 42:sta 46 prosenttiin.
Suomen sijoitus onkin pudonnut samalla aikajänteellä seitsemänneltä sijalta sijalle 11. Osallistumisaste oli meillä vuonna 2022 seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU:n keskiarvo, kun vuonna 2017 vastaava ero oli vielä 12 prosenttiyksikköä.
Vaikka Suomessa lähes yhtä moni aikuinen osallistui vuonna 2022 koulutukseen kuin viisi vuotta aikaisemminkin, vietettiin koulutuksessa lyhyempiä jaksoja. Tämä taas on pudottanut alaspäin Suomen asemaa koulutuksen volyymitarkastelussa suhteessa muihin Euroopan maihin.
EU:ssa aikuiset osallistuivat koulutukseen selvästi eniten Ruotsissa, missä osallistuneita oli peräti kolme neljästä 25–64-vuotiaasta.
Naiset osallistuvat Suomessa perinteisesti selvästi useammin koulutukseen kuin miehet. Ero osallistumisasteissa oli vuonna 2022 reilut 10 prosenttiyksikköä, 25–64-vuotiaista naisista osallistuneita oli vajaat kuusi kymmenestä, miehistä vajaat viisi kymmenestä.
Artikkelin mukaan Suomessa koulutuksellinen epätasa-arvo on vertailumaiden jyrkimpiä. Tilanne on meillä pysynyt muuttumattomana verrattuna viiden vuoden takaiseen tilanteeseen.
Tutkituista taustamuuttujista sukupuolen, iän ja työmarkkina-aseman osalta Suomi sijoittuu tasa-arvotarkastelussa EU-maiden keskiarvon epätasa-arvoisemmalle puolelle. Sen sijaan pohjakoulutuksen mukainen ero aikuisten koulutukseen osallistumisessa on Suomessa vertailumaiden pienin.
