Suomalainen lääkäriseura Duodecim myönsi 10. huhtikuuta 2025 professori Hannele Yki-Järviselle Suomen merkittävimpiin lääketieteen palkintoihin kuuluvan Matti Äyräpään palkinnon.
– Yki-Järvinen on vienyt diabeteksen tutkimusta ja hoitoa merkittävästi eteenpäin. Metabolinen rasvamaksa ja sen komplikaatiot ovat hyvin ajankohtainen ja tärkeä aihe. Lisäksi hän on kouluttanut uuden sukupolven suomalaisia kliinikko-tutkijalääkäreitä sisätautiopin professorin roolissaan”, palkintolautakunnan puheenjohtaja Markus Perola kertoo tiedotteessa.
Yki-Järvisen tutkimusryhmä osoitti ensimmäisenä, että maksasolujen runsas rasvapitoisuus estää insuliinia toimimasta ja on keskeinen tekijä metabolisen oireyhtymän kehittymiselle. Metabolisessa oireyhtymässä sokeri- ja rasva-arvot ovat kohonneet ja verenpaine on korkea. Sysäys ilmiön tutkimiseen syntyi 90-luvun alussa, kun Yki-Järvinen erikoistui sisätauteihin Meilahdessa.
– Osastolla oli diabetespotilas, jonka maksa oli niin iso, että se täytti koko vatsaontelon. Hänen sokeriarvojaan ei saatu kuriin millään määrällä insuliinia. Yhtäkkiä oivalsin, että maksan sisällä oleva rasva varmaan estää insuliinia toimimasta. Silloin sokeri, rasvat ja hyytymistekijät valuvat ylenmäärin verenkiertoon, mikä kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Myöhemmin selvisi, että noin neljäsosalla suomalaisista on rasvamaksa, ja että suurimmalla osalla se ei johdu alkoholin käytöstä. Tilasta käytetään nyt nimitystä metabolinen rasvamaksa ja se on maailman yleisin maksatauti. Rasvamaksaa esiintyy erityisesti niillä, jotka syövät tyydyttynyttä rasvaa ja liikkuvat vähän. Vain noin 25 prosenttia rasvamaksasta selittyy lihavuudella.
Suomalaisten perimä lisää rasvamaksan riskiä
Vuonna 2008 Dallas Heart Studyssa löydettiin geenivariantti, joka yksin selittää merkittävän osan rasvamaksasta ja maksakirroosista.
– Noin 40 prosentilla suomalaisista on tämä PNPLA3-geenin variantti, joka lisää maksan vaurioitumisen riskiä. Mielenkiintoista on, että tähän perinnölliseen rasvamaksan alatyyppiin ei liity lisääntynyttä sydän- ja verisuonitautien riskiä, Yki-Järvinen kertoo.
Yki-Järvisen tutkimustyhmä teki alkuperäishavainnon, jossa selvisi, että maksan rasva on aivan erilaista geenivariantin kantajilla ja niillä, joilla rasvamaksa johtuu metabolisesta oireyhtymästä. Geenivariantin kantajilla maksan rasva on rypsiöljyn kaltaista terveellistä rasvaa, kun taas metaboliseen oireyhtymään liittyvä rasvamaksa on epäterveellistä voin kaltaista rasvaa.
– Ensin ajateltiin, että rasvamaksa johtuu aina alkoholista. Sitten oivallettiin, että rasvamaksa voi syntyä ilman alkoholia ja että metabolinen rasvamaksatauti onkin suomalaisten yleisin rasvamaksatauti. Nyt tiedämme, että tämä uusi kansansairaus on vielä monimutkaisempi kuin aavistimme.
Yki-Järvisen mukaan on tärkeää, että lääkäri voi yhdistää kliinisen työn ja tutkimuksen. Hänen mukaansa syvällinen pohdinta ja sairausmekanismien ymmärtäminen on potilaiden etu.
Yhdysvalloissakin työskennellyt Yki-Järvinen pitää Suomea erinomaisena maana potilastutkimukselle.
– Suomalaisten potilaiden myönteisyys ja halukkuus osallistua tutkimuksiin on maailman huippuluokkaa. Se on merkittävä syy, miksi olemme pystyneet nostamaan aineenvaihduntatutkimuksemme maailman kärkeen.
Matti Äyräpään palkinto lämmittää kansainvälistä mainetta niittänyttä Yki-Järvistä erityisen paljon.
– Palkinto tuntui tosi hyvältä, koska olen tehnyt suurimman osan elämästäni näitä töitä Suomessa ja kehittänyt suomalaisille potilaille sekä diagnostiikkaa että hoitoa yhdessä huikean taitavien nuorempien tutkijoiden ja hoitajien kanssa.
LUE MYÖS:
Näistä merkeistä tiedät, että maksallasi on iso ongelma
