Suomen ja euroalueen talous on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Suhdannetilanteen parantuminen ei kuitenkaan korjaa Suomen talouden rakenteellisia heikkouksia. Suomen talous ei vieläkään ole saavuttanut finanssikriisiä edeltävää tasoaan, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) toteaa.
Suomen julkiset menot ovat jo nyt korkeammalla tasolla bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kuin valtiovarainministeriö arvioi niiden olevan vuonna 2030. Kestävyysvaje on noin 4,2 prosenttia BKT:stä eli noin 9 miljardia euroa.
– Kansantaloudessamme on kasvukuilu. Tulot ovat vuoden 2007 tasolla, mutta menot eivät ole. Menojen kasvattamisessa olemme onnistuneet, veisteli Katainen.
Ei suhdanteista kiinni
Suomen vaihtotase on negatiivinen, euromaista vain Kreikalla vienti vetää huonommin. Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt ja yksikkötyökustannukset nousseet kilpailijamaita huomattavasti enemmän. Suomi menettää koko ajan markkinaosuuksia. Maamme kärsi sekä metsäteollisuuden murroksesta että Nokian hyytymisestä.
Pääministerin mukaan muutoksen voimakkuuden takia olisi epärehellistä sanoa, että poliitikot kykenevät pelkästään omin toimin tilannetta kääntämään tai että EU:n lievä suhdannenousu hoitaisi ongelman.
– Suomen teollisuuden rakenne on totaalisessa rakennemuutoksessa ja sen tila on joka kulmasta katsottuna huolestuttava. Tämä ei ole suhdannekysymys, Katainen luonnehtii. Vuonna 2000 teollisuuden osuus BKT:sta oli 28 prosenttia, viime vuonna 19 prosenttia.
– Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistaminen edellyttää talouden rakenteiden uudistamista, kilpailukykyä palauttavaa maltillista palkkapolitiikkaa sekä lyhyellä aikavälillä kasvua ja työllisyyttä vahvistavia ratkaisuja. Uudistukset on pakko tehdä, Katainen sanoo.
Syksyllä saatava aikaiseksi
Kataisen mukaan hallitus sopii budjettiriihessään toimista julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseksi.
– Hallitus asettaa määrälliset tavoitteet sille, kuinka suuri osa kestävyysvajeesta katetaan julkista taloutta sopeuttamalla, työuria pidentämällä ja työllisyysastetta nostamalla, julkista sektoria tehostamalla sekä kokonaistuottavuutta nostamalla, pääministeri linjaa.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) antoikin VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäen tehtäväksi valmistella pohjaesityksen rakenneuudistuksista hallituksen elokuun budjettiriiheen.
Päätökset kestävyysvajeen kattamiseksi tehdään viidessä osassa. Mahdollisesti osasta uudistuksia päätetään jo elokuun budjettiriihessä. Sen jälkeen toteutetaan riihessä sovitun tiekartan ja tavoitetason mukaisesti hallituksessa sovittavat rakenteelliset uudistukset esimerkiksi 30. marraskuuta mennessä.
Kaikkien rakenteellisten päätösten vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen arvioidaan valtiovarainministeriössä virkatyönä.
Osa uudistuksista vaatii kolmikantaista valmistelua. Näihin kuuluvat työuria ja työllisyyttä kohentavat päätökset. Eläkeuudistus on kaavailtu tulevan voimaan vuonna 2017.
Ensi maaliskuun kehysriihessä on tarkoitus päättää mahdollisesta julkisen talouden sopeutuksesta.
Lyhyen aikavälin toimena on tarkoitus sopia työllisyyttä tukevasta kuluvan vuoden lisäbudjetista.
– Kokoomuksesta nämä uudistukset eivät jää kiinni, sanoo Katainen.
Lisäksi piakkoin olisi saatava aikaan pitkäaikainen ja maltillinen palkkaratkaisu, joka Kataisen mukaan on lyhyellä aikavälillä ylivoimaisesti merkittävin Suomen kilpailukykyyn vaikuttava kysymys.
