Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui tänään etujärjestöjä ja sidosryhmiä käymään keskustelua Suomen keskeisimmistä EU-vaikuttamistavoitteista. Uusi komissio on aloittanut työnsä ja julkistaa ensimmäisen työohjelmansa lähiaikoina.
– Suomen pääprioriteetit kilpailukyky ja kokonaisturvallisuus eri yksityiskohtineen näkyivät vahvasti Eurooppa-neuvoston strategisessa agendassa sekä komission ohjelmassa. Voimme olla tältä osin tyytyväisiä, Orpo sanoi avauspuheessaan ja muistutti, että EU ja Nato ovat Suomelle keskeisimmät kansainväliset yhteisöt, joiden kautta Suomi voi saada kokoaan suurempaa vaikutusvaltaa.
Orpo käsitteli lyhyesti myös Yhdysvaltojen uuden presidentin Donald Trumpin pitämiä ensimmäisiä puheita.
– Meidän on pidettävä pää kylmänä. Yhdysvallat on Euroopan keskeisin liittolainen. Me ymmärrämme hyvin Trumpin näkemyksen siitä, että Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Tulemme varmasti kuulemaan monenlaisia avauksia presidentti Trumpin suunnalta. Arvioidaan isoa kuvaa ja tekoja, ei juosta yksittäisten heittojen perässä pää kolmantena jalkana. Tämä pätee niin Euroopan maihin kuin Suomeenkin, Orpo totesi.
Kun maailmalla myrskyää, myös EU:ssa muutoksen tuulet puhaltavat.
– Uusi komissio on painotuksissaan ottanut pesäeroa aiempaan ja kritisoituun liikasääntelyn linjaan. Talouden ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä Euroopan turvallisuuden parantaminen ovat juuri niitä peruskysymyksiä, joihin EU:n täytyy Suomen visiossa keskittyä. Ilman vahvaa taloutta ei voi olla turvallisuutta, ja toisinpäin, Orpo sanoi.
Komissiolla on paljon vireillä. Työohjelmaa odotetaan helmikuulle, kilpailukyvystä laaditaan niin sanottua strategista kompassia, keväämmällä edessä ovat puolustuksen valkoinen kirja ja Clean Industrial Deal. Samalla valmistelu uudesta MFF-esityksestä eli monivuotisesta rahoituskehyksestä etenee.
– Laakereillaan ei olekaan aika levätä, ja Suomi vaikuttaa aktiivisesti kaikkiin tuleviin esityksiin jo nyt. Onneksi meillä on komissiossa vahva suomalaisedustus Henna Virkkusen huikean salkun myötä sekä useita suomalaisia eri komissaarien kabineteissa. Samalla suomalainen virkakuntamme tekee erittäin aktiivista työtä Suomelle tärkeissä kysymyksissä komission ja parlamentin suuntaan.
Orpon mukaan Suomen vaikuttamistyö EU:ssa on jo kantanut hedelmää. Ison kuvan ohella hän nosti esiin yksittäisiä pienempiä asioita.
– Yhtenä merkittävänä onnistumisena johdonmukaisesta vaikuttamistyöstä voi pitää esimerkiksi sitä, että Suomi sai syksyllä Euroopan komissiolta 67 miljoonaa euroa uutta rahoitusta itärajan valvonnan vahvistamiseen.
Orpon mukaan Suomi on saanut läpi viestinsä siitä, että Suomen pitkä itäraja on myös osa EU:n ulkorajaa. Myös Suomen rajalainsäädäntö on saanut ymmärrystä EU:ssa.
– Olemme saaneet vahvaa tukea komissiolta esimerkiksi [Ursula] von der Leyenin kirjeen muodossa, jossa jäsenmaiden tilanne ja joustot ymmärretään. Toisin kuin kotimaan keskustelussa kukaan ei ole kyseenalaistanut tätä EU-pöydissä, Orpo huomautti.
Hallituksella on Orpon mukaan tiiviit välit komission johtoon Euroopan parlamenttiin ja muihin jäsenmaihin.
– Puolustuksen vahvistaminen ja Ukrainan tuki tulevat olemaan tänä vuonna keskeisimpiä EU-politiikan teemoja, Orpo totesi.
– Yhdysvaltojen linjauksista riippumatta Euroopan on otettava suurempi rooli Ukrainan tukemisessa. Ukrainan tuki liittyy suoraan Euroopan omaan turvallisuuteen ja varautumiseen. Samalla on muistutettava, että rauhaa ei voi neuvotella ilman Ukrainaa tai Euroopan yli. Pöydissä on oltava. Pikaratkaisua Ukrainan tilanteeseen tuskin tulee. Vahvoja pakotteita ja sanktioita täytyy jatkaa ja sodankäynnistä on tehtävä Venäjälle entistä kalliimpaa.
Turvallisuuden suhteen Orpon mukaan ensisijaista on, että me muutamme ajattelutapaamme: meidän on varauduttava yhdessä ja erikseen kaikenlaisiin uhkiin.
– Kokonaisturvallisuusajattelu auttaa tässä ja EU:n tasolla ajatus on omaksuttu jo hyvin. Tärkeää on, että kaikki jäsenmaat saadaan näkemään tämä samalla tavalla ja kohdentamaan voimavaroja varautumisen kehittämiseen.
Puolustuksen osalta on pääministerin mukaan selvää, että tarvitaan enemmän niin kansallista kuin eurooppalaistakin rahaa kaikkien tarpeiden rahoittamiseksi.
– Ukrainan tukemisen tai puolustuksen rahoituksen suhteen mitään keinoa ei ole järkevää sulkea tässä vaiheessa pois, kun kyse on suomalaisten ja eurooppalaisen turvallisuudesta. Tämä on eksistentiaalinen kysymys eikä pelkkä laskuharjoitus. Samalla on todettava, että rahoituksen olisi loogista ja välttämätöntä kohdentua sinne, missä Eurooppaa puolustetaan – eli tänne itäiselle puoliskolle.
– Mahdollisuus puolustaa Eurooppaa ilman, että ollaan täysin riippuvaisia USA:n tuesta, parantaisi Euroopan turvallisuutta ja loisi myös laajempaa turvallisuutta vapauttamalla USA:n voimaa käytettäväksi globaalisti. Riippuvuuden vähentäminen loisi myös tasapainoisemman suhteen USA:n ja Euroopan välille, Orpo jatkoi.
Talouden osalta Euroopasta ei saa tulla ”ulkoilmamuseota, johon tullaan ihastelemaan vanhojen aikojen loistoa”.
– Meidän on parannettava omaa juoksuamme ollaksemme houkuttelevin ympäristö kuluttajille, yrityksille, innovaatioille ja pääomille.
Regulaatiovaltaan on EU:ssa ihastuttu liikaakin.
– Takavuosina on puhuttu paljon ”Brussels effectistä”, eli EU:n vaikutuksesta globaaleihin standardeihin regulaation kautta. Tämä efekti alkaa hiljalleen häipyä, kun muu maailma ei enää pidä Eurooppaa relevanttina toimijana. Liiallista sääntelyämme ei haluta kopioida, eikä Euroopan markkina ole enää niin ainutlaatuisen houkutteleva kuin ennen. Muualla on kasvettu lujempaa, Orpo totesi.
– Aktiivisella kauppapolitiikalla voimme avata uusia kumppanuuksia, mutta yleisesti meidän on otettava itseämme niskasta kiinni ja työskenneltävä lujempaa.
Euroopassa on luotava olosuhteet, jotka kannustavat yrityksiä ja toimialoja kasvamaan.
– EU:n kilpailukyvyn kehittäminen on rakenteellinen kysymys. Tuottavuus on heikompaa. Sen parantamiseen ei tarvita uutta koronarahaston kaltaista budjetin ulkopuolista velkarahaa. Sitä on jo tarjolla, ja seuraavaa budjettia rakennettaessa kilpailukykyrahoitusta tullaan rakentamaan nykyistä tehokkaammin. Sellaista keskustelua ei myöskään käydä, jossa valtiontuet ja velkarahastot nähtäisiin vaihtoehtoisina toisilleen, Orpo kertoi.
Julkista rahaa tarvitaan Orpon mukaan kuitenkin EU:n normaalin budjetin vahvistamisen kautta, ja siten voidaan vivuttaa yksityistä rahaa liikkeelle esimerkiksi InvestEU:n kaltaisilla ohjelmilla.
– Me olemme todenneet, että olemme valmiit maksamaan jonkin verran lisää Euroopan unionille, kunhan rahat käytetään meidän kannaltamme kaikkein olennaisimpiin asioihin, eli kilpailukyvyn ja turvallisuuden kasvattamiseen, pääministeri linjasi.
EU:n budjetin pitäisi Orpon mukaan kaikkiaan olla yksinkertaisempi ja siinä pitäisi olla vähemmän ohjelmia.
– Suomen prioriteettina on myös avoimeen kilpailuun ja korkeaan laatuun pohjautuvan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nykyistä suurempi osuus.
Valtiontukien osalta komissiossa valmistellaan uudistuksia ensi vuodesta eteenpäin.
– Paluuta vanhaan ei ole, joten nyt on hyvä hetki miettiä, mitkä ovat nykyjärjestelmän selvästi haitallisimpia elementtejä, joista tulisi päästä eroon, ja mitkä taas sellaisia, jotka ovat Suomen kannalta hyväksyttävissä. Esimerkiksi oma investointikannustimemme edellyttää tiettyjen valtiontukijoustojen jatkumista ensi vuodesta eteenpäin, Orpo sanoi.
Sääntelyn keventämisen osalta komissio on luvannut esittää pakettia, jossa olisi listattuna useita eri regulaatiokokonaisuuksia joiden velvoitteita yksinkertaistettaisiin. EU:n on Orpon mukaan otettava ”iso leka” käyttöön myös siksi, että Yhdysvallat tulee Trumpin kaudella toteuttamaan kunnianhimoista deregulaatio-ohjelmaa.
– Pelkät pienet kosmeettiset uudistukset eivät ole riittäviä. Tätä linjaa myös Suomi ajaa, Orpo totesi.
