Hallitus päätti valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina pakolaiskiintiön kohdennuksesta eli siitä, mistä pakolaisryhmistä kiintiö koostuu ja kuinka paljon paikkoja kullekin ryhmälle varataan.
Suomi vastaanottaa ensi vuoden pakolaiskiintiössä 150 afganistanilaista pakolaista Iranista, 120 kongolaista pakolaista Ruandasta, sata syyrialaista pakolaista Turkista ja 50 venezuelalaista pakolaista Perusta.
Lisäksi Suomi vastaanottaa 30 pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Ruandaan sekä 50 hätätapausta ilman kansalaisuus- tai aluerajausta.
Suomi on perinteisesti jatkanut samojen pakolaisryhmien vastaanottamista. Jakauma eri lähtömaiden ja pakolaisryhmien välillä on nyt sama kuin vuoden 2024 pakolaiskiintiössä.
Suomi teki EU:n kaksivuotiseen kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisohjelmaan syksyllä 2023 alustavan ilmoituksen siitä, mitä pakolaisryhmiä se vastaanottaisi vuosien 2024 ja 2025 kiintiöissä.
Kiintiöpakolaisten valinnassa painotetaan erityisesti haavoittuvimpia ryhmiä. Hallituksen turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen, joten erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin, naisiin ja vammaisiin. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus arvioi kiintiön kohdentamista myös maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin ja leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin.
Sisäministeri Mari Rantasta (ps.) sijaisti istunnossa oikeusministeri Leena Meri (ps.), sillä Rantanen on parhaillaan Norjassa pelastustoimesta vastaavien ministerien kokouksessa.
Päätöksen pohjana oli YK:n pakolaisjärjestön esitys
Esitys pakolaiskiintiön kohdentamispäätökseksi valmisteltiin sisäministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoministeriön kanssa. Valmistelussa kuultiin myös Maahanmuuttovirastoa ja suojelupoliisia.
Kiintiön kohdentamisessa tehtiin vakiintuneeseen tapaan kansallinen harkinta ja ratkaisu. Työn pohjana oli YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Suomelle tekemä uusi esitys kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.
Sisäministeriö pyysi UNHCR:ltä 22. marraskuuta uutta esitystä, jonka toivottiin turvaavan pakolaisryhmien vastaanoton jatkuvuutta ja ottavan huomioon EU:n kaksivuotisen kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisohjelman.
Kohdennuspäätöksen valmistelu aloitettiin alusta 22. marraskuuta pääministeri Petteri Orpon (kok.) pyynnöstä. Syynä oli aiempaa valmistelua kohtaan esitetty epäluottamus.
Aiempaa kohdentamispäätöstä koskeva valmistelu on sisäministeriössä päätetty, mutta yhdenvertaisuusvaltuutettu jatkaa edelleen asian käsittelyä ja selvittämistä. Sisäministeriö ei näin ollen kommentoi viranomaismenettelyssä kesken olevaa asiaa julkisuudessa.
Pakolaiskiintiöstä tehdään lopullinen päätös samassa yhteydessä, kun eduskunta joulukuussa vahvistaa valtion talousarvion ensi vuodelle.
