Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti keskiviikkona järeistä tullitoimista. Trump ilmoitti kaikille maille asetettavasta 10 prosentin yleistullista Yhdysvaltoihin kohdistuvalle tavaroiden ja palveluiden tuonnille. Se tulee voimaan lauantaina 5. huhtikuuta.
Lisäksi noin 60 maalle asetetaan korotetut tullit, jotka tulevat voimaan keskiviikkona 9. huhtikuuta. Tähän kategoriaan liittyen EU:lle asetettiin 20 prosentin tullit ja Kiinalle 34 prosentin tullit. Lisäksi esimerkiksi Japanille asetettiin 24 prosentin tullit. Valkoinen kutsui näitä maita ”pahimmiksi rikollisiksi”, koska niillä on USA:n kanssa suurimmat kauppavajeet.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että Suomelle tulee 20 prosentin tullit viennille Yhdysvaltain markkinoille.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajan Timo Vuoren mukaan tulleja ei tule tässä vaiheessa esimerkiksi lääkkeille, kuparille, puolijohteille, puutavaratuotteille, kriittisille maamineraaleille ja tietyille jalometalleille. Näiden osalta selvitetään mahdollisia erillisiä toimia.
Teräksen ja autojen tuonnille on jo aiemmin vahvistettu omat tullit.
Millaiset vaikutukset tulleilla on Suomen talouteen?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi maaliskuussa, että 25 prosentin yleistullit voisivat laskea Suomen bruttokansantuotetta 0,5-1,6 prosenttia.
– Kysymys on siitä, onko tämä pysyvä ja pitkäaikainen tila. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta tämä on huolestuttava tilanne, koska nyt pitää varautua uuteen kilpailuasetelmaan, Vuori kommentoi Verkkouutisille.
– Hyvä asetelma tulee siitä, että kilpailijamaille olisi tulossa korkeammat tullit. Kilpailuasetelma suhteessa joihinkin verrokkimaihin ei siis välttämättä heikkene, mutta jos amerikkalainen valmistaja tuottaa samanlaista tuotetta ja se ei saa tulleja, niin totta kai se silloin pärjää kilpailussa paremmin. Nähtäväksi jää, onko amerikkalainen asiakas valmis maksamaan tulleista seuraavan noin 20 prosentin lisähinnan, Vuori jatkaa.
Hän näkee tilanteessa myös valonpilkahduksia.
– Tässä on kuitenkin mahdollisuus neuvotteluteitse alentaa tulleja, jos EU tekee toimia, jotka tyydyttävät Yhdysvaltoja. Voi olla, että tähän menee kuitenkin jonkin aikaa. Kyllä tämä tulliriesa on meidän niskassamme nyt jonkin aikaa ja tuo epävarmuutta Suomen talouteen ja vientiin, Vuori arvioi vaikutuksia.
Kun huomioidaan vanhat tullit, Kiinan tullit nousevat yhteensä 54 prosenttiin. Voiko Kiinan korkeammista tulleista seurata kilpailuetua suomalaisille yrityksille?
– Varmaan joiltain osin voi. Tietysti kilpailu myös muilla markkinoilla voi kiristyä. Tämä voi myös kääntää tilannetta pitkällä aikavälillä niin, että syntyy uusia kumppanuuksia ja jopa epäpyhiä alliansseja, esimerkiksi Japani, Etelä-Korea ja Kiina voisivat miettiä yhdessä rintamassa autoteollisuuden vastatulleja Yhdysvalloille. USA voi tätä kautta ampua jalkaan ensin kauppakumppaneita, sitten itseään ja huomata, että muut tiivistävät kauppaa keskenään, Vuori toteaa.
Hän muistuttaa, että Yhdysvaltain vahvuus on se, että maan kansantuotteesta ulkomaankaupan osuus on vain 10 prosenttia ja Suomessa vastaavasti 40 prosenttia, joten yhdysvaltalaiset eivät ole niin haavoittuvaisia ulkomaankaupasta.
– Jos yhdysvaltalaisilta jää saamatta kriittistä osaamista, teknologiaa ja raaka-ainetta kauppakumppaneilta, niin kyllä se tuntuu USA:n taloudessa. Jos yhdysvaltalaisille tavaroille ja palveluille asetetaan vastatoimena isona rajoituksia esimerkiksi EU:ssa, niin kyllä USA:kin ottaa iskuja vastaan, Vuori arvioi.
Hän muistuttaa, että EU pystyy reagoimaan kovillakin vastatoimilla.
– Samaan aikaan EU on korostanut, että on valmis yhdenmukaistamaan sääntelyä ja sopimaan asioista minidiileillä. Trumpin edellisellä kaudella teräs- ja alumiinitullit jäivät voimaan. Voi olla, että tullit ovat pitkäaikaisia ja sitä kautta maailmantalouteen, Euroopan talouteen ja Suomen vientiin jää negatiivinen vaikutus.
Vuori muistuttaa, että Suomen lisäksi huomiota pitää kiinnittää myös pääkumppaneihimme, kuten Saksan ja Ranskan talouteen.
– Jos Saksan talous ottaa isoja osumia, niin sitä kautta myös me kärsimme epäsuorasti, koska viemme saksalaisille esimerkiksi välituotteita. Suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat meille olemaan ilman muuta negatiivisia ensi vaiheessa, Vuori kiteyttää.
