Suomi liittyy Yhdysvaltojen vetämään julistukseen, jolla kielletään kaupallisten vakoiluhaittaohjelmien epädemokraattinen käyttö. Julistuksen uudet allekirjoittajamaat kerrotaan virallisesti kuluvan viikon aikana Etelä-Koreassa käynnissä olevassa Demokratioiden huippukokouksessa, mutta yhdysvaltalainen uutiskanava CNN julkaisi ne jo sunnuntaina.
Ulkoministeriöstä vahvistetaan Verkkouutisille, että Suomi on liittymässä aloitteeseen.
– Yhdysvallat on pyrkinyt laajentamaan julistusta ja kutsunut myös Suomen mukaan, ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksiköstä kerrotaan.
Suomen ohella julistukseen liittyvät nyt Saksa, Japani, Etelä-Korea, Puola ja Irlanti. Julistus lanseerattiin talvella 2023, jolloin siihen liittyivät Yhdysvaltojen johdolla Britannia, Kanada, Ruotsi, Norja, Tanska, Ranska, Australia, Sveitsi, Costa Rica ja Uusi-Seelanti.
Julistuksen taustalla on jo vuosia sitten herännyt huoli kaupallisesti saatavilla olevista vakoiluohjelmistoista. Nämä viranomaisille ja tiedustelupalveluille tarkoitetut ohjelmistotuotteet ovat poikkeuksellisen tehokkaita ja salakähmäisiä. Esimerkiksi NSO-nimisen yhtiön valmistama Pegasus-vakoiluohjelma on pystytty asentamaan aiemmin tuntemattomien ohjelmistohaavoittuvuuksien johdosta iPhoneen siten, ettei käyttäjälle ole jäänyt tapahtumasta muuta jälkeä kuin vastaamatonta puhelua muistuttava merkintä Whatsappissa.
NSO:n Pegasuksen kilpailijaksi on viime vuosina noussut Intellexa ja sen vakoiluohjelmisto Predator. Molempien perustajat ovat israelilaisia ja perustajien taustat vahvasti Israelin asevoimissa.
Ongelmaksi on muodostunut, etteivät yritykset ole piitanneet juuri muusta kuin siitä, että asiakas maksaa. Valtiot kuten Meksiko, Saudi Arabia ja Uganda ovat käyttäneet varsinkin Pegasusta toimittajien, aktivistien sekä poliittisten vastatoimijoidensa vakoilemiseen. Saudi Arabia hankki Pegasusta käyttämällä tietoja, jotka johtivat Yhdysvaltoihin jo aiemmin paenneen toisinajattelija Jamal Khashoggin murhaamiseen Saudi-Arabian Turkin konsulaatissa. Uganda puolestaan ujutti Pegasuksen yhdentoista Ugandassa diplomaattina työskennelleen yhdysvaltalaisen puhelimiin.
Vastaavaa on tapahtunut myös Euroopassa. Puolassa Laki ja oikeus -puolue käytti Pegasus-ohjelmistoa oppositioon, ja sekä Latviaa että Viroa on epäilty ohjelmiston ujuttamisesta venäläisen oppositiomedia Meduzan päätoimittajan puhelimeen.
Yhdysvaltain tiedusteluvirastojen kattoelin Office of Director of National Intelligence (ODNI) kertoi helmikuussa ilmestyneessä vuosiraportissaan, että ainakin 74 maailman valtiota on hankkinut käyttöönsä kaupallisia vakoiluhaittaohjelmia.
Myös Yhdysvalloissa esimerkiksi liittovaltion poliisi FBI on käynyt neuvotteluja Pegasuksen hankkimisesta. Julistus, johon Suomi on nyt osallistumassa, polkaistiin liikkeelle Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin erityismääräyksellä jolla hän kielsi liittovaltion virastoja hankkimasta käyttöönsä kaupallisia vakoiluohjelmistoja, joita on käytetty muissa maissa ihmisoikeuksia loukkaavasti.
Julistus kannustaa yhteistyöhön kaupallisten vakoiluohjelmistojen väärinkäyttöä vastaan, tiedonjakoon näistä toimijoista sekä sitoutumaan olemaan käyttämättä vakoiluohjelmistoja epädemokraattisiin tarkoituksiin. Julistuksessa sitoudutaan myös torjumaan kaupallisten vakoiluohjelmistojen päätymistä sellaisille tahoille, jotka käyttäisivät niitä ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden vastaisesti.
– Näitä intressejä edistääksemme liitymme yhteen vastustaaksemme kaupallisten vakoiluohjelmistojen väärinkäyttöä ja sitoudumme toimimaan omissa puitteissamme luodaksemme vankat rajat ja proseduurit varmistaaksemme, että mikä tahansa kaupallinen vakoiluohjelmisto, jota hallintomme käyttää on linjassa universaalien ihmisoikeuksien, lain hengen ja kansalaisoikeuksien sekä kansalaisvapauksien kanssa, julistuksessa lukee.
Suomessa teknisestä laitetarkkailusta säädetään poliisin tekemän esitutkinnan osalta pakkokeinolaissa ja tiedustelun osalta laissa sotilastiedustelusta. Poliisilla on ollut oikeus tällaisten ohjelmistojen käyttöön vuodesta 2014, ja tiedustelulainsäädäntö astui voimaan vuonna 2019.
Sekä esitutkintaviranomaiset että tiedustelu tarvitsevat tekniseen laitetarkkailuun tuomioistuimen luvan.
