Fingridin tiedotteessa syyskuussa sanottiin, että Suomeen tarvittaisiin sähkön lisäkapasiteettia ja mielellään ripeällä aikataululla.
Fingridin mukaan muuten olemme tilanteessa, jossa erittäin kylmänä talvena sähkö ei riitä. Tilastollisesti niin kylmiä talvi on joka kymmenes talvi. Onko tuleva talvi sitten sellainen? Todennäköisesti ei.
– Jos tulevasta tulee kylmempi talvi, niin jos ei mitään isompia vikoja tule, niin sitten me pärjätään. Mutta olemme tiukoilla, jos tuontiyhteyksiä tai isoja ydinvoimalaitoksia rupeaa vikaantumaan, Fingridin johtava asiantuntija Jyrki Uusitalo sanoo.
Uusitalo muistuttaa, että tammikuussa oli ennätyskylmää, mutta sähköä riitti silti lämmittämään suomalaisten asuntoja.
Fingrid kaipaa ripeitä toimia. Sähköntuotannossa puhuessa ripeys on suhteellinen käsite. Ihan ensi vuonna ei Fingridissäkään odoteta sitä, että kotimaiseen sähköntuottoon saataisiin lisää säätövaraa. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin selvittämässä hallitusohjelman linjausten mukaan uutta mekanismia sähkön riittävyyden varmistamiseksi ja sähkön riittävyyden varmistamiseksi.
– Kyllä me ajattelemme, että ripeästi tarkoittaa, että me saadaan se tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Resurssien rakentaminen, niin kyllä se vie vaan aikansa. Ei ole realismia odottaa, että meillä olisi ensi talvena olisi jotain uutta, Uusitalo sanoo.
Suomen sähkö on yhä enenevissä määrin ydinvoiman ja tuulivoiman varassa, kun fossiilisia energianlähteitä ajetaan alas. Vesivoima tarjoaa sähköjärjestelmässä tarvittavaa säätövoimaa. Tuulivoiman suurin ongelma on se, että pakkaspäivinä, jolloin sähkönkulutus Suomessa on suurimmillaan, on yleensä myös vähätuulisia päiviä. Silloin tuuli ei myöskään tuo lisäkapasiteettia.
Miten paljon Suomi tarvitsee lisäkapasiteettia?
– Kun miettii sitä, että ne jos meiltä nyt Olkiluodon tai Loviisan kaltainen iso yksikkö tai tuontiyhteys olisivat poissa pelistä, että niistäkin tilanteista selvittäisiin niin tarvitsisimme sellaiset 1000 megawattia lisäkapasiteettia.
Kaasumoottoreilla ja teollisuuden ratkaisuilla joustovaraa
Taloustutkimuksen vuonna 2023 lopussa Nordic Green Energylle tekemän tutkimuksen mukaan 29 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on pörssisähkösopimus. Jyrki Uusitalon mukaan pörssisähkö ohjaa sähkön käyttöä halvoille tunneille ja se luo joustovaraa sähköjärjestelmään.
– Sähkön käytön pitää olla joustavampaa kuin se, johon olemme tottuneet. Hintavaihtelut tuo signaalin kuluttajille ja ja markkinoille. Nyt on niukkuutta ja pulaa sähköstä, joten nyt on se hetki, kun kannattaa joustaa, Uusitalo sanoo.
Uusitalo muistuttaa, että teollisuudessakin voitaisiin osallistua talkoisiin käyttää erilaisia välivarastoja tulevaisuudessa enemmän ja ajoittaa tuotantoa hetkiin, jolloin sähkönhinta on edullisempaa.
Mutta Fingridissä kaivataan myös uutta sähköntuotantoa, jotta kylmän jakson tuulettomina päivinä saataisiin lisää tarjontaa markkinoille.
– Tarvitsemme myös lisää kotimaista kapasiteettia. Se on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. Kapasiteettia, joka säätyy nopeasti. Lisäkapasiteetin pitäisi olla sellaista, että se pystyisi tarvittaessa yhden tai kahden viikon jakson tuottamaan sähköä markkinoille, Uusitalo sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi Tornion Voiman hankkeen, jossa Tornion Röyttään Outokummun tehdasalueelle rakennetaan kaasumoottorivoimalaitos.
– Tällaiset voimalaitokset voisivat olla ratkaisuja, joita saamme käyttöön tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Ne ovat myös ekologisia ratkaisuja, koska niissä voidaan käyttää biopolttoainetta tai vetyä.