Syntyvyys on laskenut tasaisesti koko 2010-luvun. Lapsia saadaan koko ajan vähemmän ja myöhemmällä iällä. Viime vuonna syntyi 44 951 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku 1,32 on maamme mittaushistorian matalin.
Ikääntyvässä Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Sanna Marinin hallitus teki poistuessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.
Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoidon maksuja. Osalle perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto pidentää entisestään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle.
Tämä on lannistava viesti niille, jotka hedelmöityshoitoja tarvitsevat. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat.
On ikävä tosiasia, että Suomessa annetaan hedelmöityshoitoja vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Nyt monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt leikkaus on mahdollista perua. Hallitusneuvotteluissa sovittiin Kela-korvauksien nostosta sekä uuden korvausmallin luomisesta. Osana uuden mallin rakentamista olisi perusteltua palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.
Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Lukuina tämä tarkoittaa noin 300 000 ihmistä. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista.
Väestöliiton Perhebarometrin mukaan valtaosan suomalaisista toiveena on noin kaksi lasta. Yhä useammat eivät saa toiveista huolimatta lainkaan lapsia tai saavat lapsia toivottua määrää vähemmän.
Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. THL:n tilastojen mukaan ennen Kela-korvauksen poistoa noin 45 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista Suomessa tehtiin yksityisillä klinikoilla. Lahjoitetuilla sukusoluilla tehtävistä hoidoista yksityisen puolen osuus oli jopa yli 75 prosenttia.
Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Hedelmöityshoitojen saaminen julkisen terveydenhuollon varoin on mahdollista vain osalle lasta toivovista.
Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2020 noin 2400 lasta, mikä on 4,9 prosenttia kaikista syntyneistä. Se on melkoinen määrä lapsia. Jokaisella lasta toivovalla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin. On hyvä pohtia, tarjotaanko Suomessa ylipäätään tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa ja olisiko syytä jonoja purkaa palveluseteleillä. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta, mikä näkyy myös Pohjoismaiden matalimpana hedelmällisyyslukuna.
Suomessa on syntynyt kuluneen vuoden aikana yli tuhat lasta vähemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Tulos on mittaushistorian pienin. Suomessa syntyvyyttä on mitattu vuodesta 1900. Hallitusneuvotteluissa tehtäväksi sovittu väestöpoliittinen selonteko, jossa etsitään syntyvyyteen positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä, on erityisen tervetullut.
