Donald Trumpin valinnalla Yhdysvaltojen presidentiksi on merkittäviä vaikutuksia sekä Yhdysvaltojen että koko maailman talouteen.
Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen arvioi, että Trumpin toimet hidastavat talouskasvua ja kasvattavat alijäämiä.
Ukraina on yhä arvoitus, mutta puolustusmenojen suureenkin kasvuun on Suomessa varauduttava – ja uusia menoja on voitava rahoittaa osin velalla.
– Trumpin paluu haastaa Suomen ja EU:n taloutta, mutta siitä huolimatta meillä on monia mahdollisuuksia toimia hyvinvoinnin parantamiseksi. Tilanne myös pakottaa Euroopan ottamaan vastuun itsestään sekä puolustuksen että talouden osalta. Jos tässä onnistutaan, poliittisten suhdanteiden parantuessa Eurooppa on itsevarmempi ottamaan oman paikkansa maailmanpolitiikan ja -talouden kentillä, Lahtinen sanoo tiedotteessa.
PTT:n tuoreen puheenvuoro -julkaisun tavoite on analysoida Trumpin politiikan talousvaikutuksia muun muassa turvallisuuden, maahanmuuton, ilmastopolitiikan ja Yhdysvaltain demokratiakehityksen näkökulmista.
Trumpin esitykset tulleista ovat olleet vaihtelevia, mutta ajatuksena on asettaa tulleja laajalle joukolle hyödykkeitä ja maita, mukaan lukien perinteiset liittolaiset. Kiina ja EU vastannevat näihin omilla vastatulleillaan.
Tulleilla on kielteinen vaikutus talouskehitykseen kaikille osapuolille. Yhdysvalloissa merkittävin negatiivinen vaikutus tulee ensi vaiheessa kiihtyvästä inflaatiosta, Kiinalle ja EU:lle hidastuvasta talouskasvusta.
Tullit koskisivat erityisesti tavarakauppaa, joten palveluviennin merkitys Yhdysvaltoihin korostuu, kuten myös EU:n merkitys vientialueena.
EU:n ja Suomen kannalta olisi tärkeää, että Saksa kasvattaisi investointejaan. Tämä pienentäisi sen vaihtotaseen ylijäämää ja tarjoaisi vientimahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
EU:n ja erityisesti Suomen etu olisi löytää neuvotteluratkaisu mahdollisimman matalista tulleista, koska Yhdysvaltojen merkitys on viennille keskeinen. Neuvotteluasema ei ole toivoton, koska myös Yhdysvallat kärsisi pahoin pitkästä tullisodasta.
Trumpin lupaus lopettaa nopeasti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt laajasti hämmennystä, koska mitään suunnitelmaa asiasta ei ole esitetty.
Lahtisen mukaan toisaalta on hyvä huomata, että Ukrainaa on tähän astikin tuettu ilman selkeää strategiaa siitä, miten sota päättyisi Ukrainan voittoon.
Euroopan kustannukset oman turvallisuutensa takaamisesta tulevat joka tapauksessa kasvamaan.
Trumpin poliittinen voima ei riitä irrottamaan Yhdysvaltoja Natosta, mutta budjettivaltansa kautta presidentti pystyy vaikuttamaan Naton toimintakykyyn merkittävästi.
Lahtisen mukaan Euroopan pitää itse valita, osoittaako se riittävät resurssit oman puolustuksen vahvistamiseen sekä Ukrainan tukemiseen kohti pysyvää rauhaa ja vakaampaa turvallisuusrakennetta – vai tyydytäänkö väliaikaiseen rauhaan.
– Euroopan valinta on vähintäänkin yhtä epävarma kuin Trumpin suunnitelmat. Eurooppa kärsii hyvin hitaasta talouskasvusta, ja on iso riski, että panostukset taloudellisen hyvinvoinnin parantamiseksi omassa kotimaassa syrjäyttävät vakaamman turvallisuusrakenteen saavuttamiseen tarvittavat panostukset.
Puolustusmenojen nousu pitää ottaa huomioon myös Suomen finanssipolitiikassa. Pysyvän rauhan palauttamiseksi panostuksia pitää lisätä väliaikaisesti jopa merkittävästi.
– Samanaikaisesti sote-järjestelmä on kriisissä, joten ei ole mielekästä pyrkiä sopeuttamaan valtion budjettia, jos menolisäykset ovat väliaikaisia. Väliaikaiset lisäykset ja Ukrainan tuki tulisi tehdä näkyväksi alijäämälaskelmissa, ja väliaikainen menojen kasvattaminen voidaan hoitaa velalla, Lahtinen arvioi.
Suomen kasvulle olennaista on kilpailukyky koulutusmarkkinoilla ja koulutetusta työvoimasta. Trumpin maahanmuuttopolitiikka tulee suuntamaan siirtolaisvirtoja uudestaan, myös koulutetun väestön kohdalla. Tämä luo mahdollisuuksia kaikille EU-maille, mutta EU:n sisäisessä kilpailussa pärjääminen edellyttää valppautta. Suomen talouskasvua ei pidä jättää yksinomaan tuottavuuden paranemisen varaan.
– Lisäksi EU:n pitää vahvistaa demokratian ja markkinatalouden symbioosia. EU-mailta pitää vaatia tinkimätöntä sitoutumista demokratian takaaviin institutionaalisiin järjestelyihin. Tästä tulee pitää tiukasti kiinni myös Trumpin kaudella. Esimerkiksi EU:n laajuisia rahoitusmarkkinoita pitäisi edistää, koska nykyisin unionin kehittäminen talousalueena on laiminlyöty, sanoo Lahtinen.
