– Suomi on mineraalien kestävän ja vastuullisen hyödyntämisen globaali edelläkävijä, kumppani ja kehittäjä. Mineraaliklusteri tuottaa arvokkaita raaka-aineita vastuullisesti ja luo arvonlisää hyödyntämällä niitä resurssitehokkaasti samalla turvaten strategisesti tärkeiden mineraalien saatavuuden, todetaan tuoreessa Suomen kansallisessa mineraalistrategiassa.
Strategia tarkastelee Suomen mineraalialan nykytilannetta ja kehitysmahdollisuuksia sekä teollisuuden raaka-ainehuollon turvaamista ja kansainvälistä yhteistyötä. Strategian tarkoituksena on erityisesti tuottaa yhteinen näkemys suomalaisen mineraaliklusterin nykytilanteesta, politiikan tavoitteista, päälinjoista sekä tarvittavista toimenpiteistä.
Viime vuonna Suomessa toimi 39 kaivosta, joista seitsemässä louhittiin metallimalmeja. Muista kaivoksista louhittiin teollisuusmineraaleja, kuten kalsiittia, dolomiittia, apatiittia ja talkkia.
– Esimerkiksi Fraser-instituutin kyselytutkimuksissa Suomi on vakiintuneesti nähty Euroopan yhtenä houkuttelevimmista maista kaivostoiminnalle ja myös maailman mittakaavalla erittäin kilpailukykyisenä. Arvioinnissa huomioidaan useita tekijöitä kuten infrastruktuuri, poliittinen vakaus ja osaavan työvoiman saatavuus, kertoo strategia.
Tarve raaka-aineille sekä niiden tuotantoon liittyville ympäristö-, prosessointi- ja kierrätysratkaisuille kasvaa Euroopan laajuisesti ja globaalisti. Strategian mukaan kasvu pitäisi hahmottaa paitsi haasteena, myös mahdollisuutena Suomelle.
– Suomen kallioperän mineraalipotentiaali on hyvä ja Suomella on merkittävää osaamista kaikilla mineraalialan arvoketjun tasoilla, strategiassa todetaan.
– Mineraalit, niiden jalosteet ja niistä tehtävät tuotteet ovat välttämättömiä modernille yhteiskunnallemme. Niiden tarve kasvaa alati, mutta samalla niiden saatavuus on osittain liian rajoittunutta tiettyihin maihin ja niiden louhinta ei aina tapahtuu vastuullisesti, toteaa elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.).
Hän sanoo, että Suomen maaperä on rikas arvokkaista mineraaleista.
– Suomen kaivosteollisuus on maailman huippuluokkaa resurssitehokkuudessa ja myös vastuullisuudessa. Täällä osataan myös jatkojalostaa mineraalit arvokkaiksi tuotteiksi. Kotimaista arvonlisää Suomen kallioperästä louhituista raaka-aineista pyritään kasvattamaan entisestään, Rydman kertoo.
Mineraalistrategian ohjausryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen toteaa, että maailma on muuttunut.
– Globaalin vapaakaupan sijaan on siirrytty omavaraisuutta ja toimitusvarmuutta korostavaan ajatteluun. Huoli Suomen ja koko Euroopan teollisuuden raaka-ainehuollosta näkyy EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksessa. Samaan aikaan ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja luontokato pakottavat myös mineraalialan toimimaan entistä vastuullisemmin koko maailmassa.
Mukana myös kiertotalous
Kiertotalous on kaivosteollisuudessa tunnistettu keskeiseksi kehitys- ja liiketoimintamahdollisuudeksi.
Strategian mukaan kokonaisvaltaisen kiertotalousajattelun kautta voidaan tukea mineraalisektorin vastuullisuutta ja samalla tukea raaka-aineiden tuotantoa ja talteenottoa sekä kasvattaa arvonlisää mineraalialalla.
Geologian tutkimuskeskus GTK:n alustavien arvioiden mukaan Suomen kaivannaisjätealueilta voisi periaatteessa olla hyödynnettävissä esimerkiksi 22 000 tonnia kobolttia, 93 000 tonnia nikkeliä ja 103 tonnia kuparia.
– Raaka-aineiden uudelleenkäyttöä rajoittavat esimerkiksi toiminnan heikko kannattavuus, teknologiset haasteet ja kiertotalousratkaisuja tukevien ohjauskeinojen vähäisyys, strategiassa sanotaan.
Kaivannaisjätealueiden hyötykäytön tarkempaa selvittämistä pilotoidaan kahdella entisellä kaivosalueella tänä vuonna.
Mineraaliklusterin strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
Ohjausryhmä määritteli mineraaliklusterin strategiset tavoitteet, jotka ovat:
• Mineraalisektorista kasvua ja arvonlisää
• Vastuullisesti kaikilla kestävyyden alueilla
• Osaaminen ja TKI-toiminta menestyksen lähteenä
• Suomi – kokoaan suurempi toimija ja kumppani
• Raaka-aineasetuksen tehokas toimeenpano
• Teollisuudelle vahva raaka-ainehuolto
Tavoitteiden saavuttamiseksi ohjausryhmä esittää lupamenettelyjen sujuvoittamista, varmistetaan kallioperän mineraalipotentiaalin riittävä kartoitus, suunnitellaan kannusteet parhaiden teknologioiden ja kiertotalousratkaisujen käyttöönottoon, tehdään mineraalisektorin osaamistarpeiden kartoitus, edistetään vientiä ja suomalaisten toimijoiden integroitumista kansainvälisiin hankkeisiin sekä lisätään ajantasaista tilannekuvaa yritysten mineraalisten raaka-aineiden tarpeista ja vahvistetaan varautumista toimitusketjujen häiriöihin.
Metallinjalostuksen päätuotteiden tuotannon arvo vuonna 2023 oli yhteensä 6,2 miljardia euroa.
Mineraaliklusterin työllistävä vaikutus on merkittävä. Klusteriin kuuluvat toimialat työllistivät vuonna 2015 suoraan 24 600 henkilöä, mikä vastasi yhtä prosenttia koko Suomen työllisistä ja 4,4 prosenttia teollisuuden työllisistä. Klusterin työllistämisvaikutus kerrannaisvaikutuksineen on noin 87 400 henkilötyövuotta.
Strategiaa valmistelleeseen työryhmään kuulunut Suomen luonnonsuojeluliitto jätti mineraalistrategiasta eriävän mielipiteensä.