Kotitalousvähennyksen käyttö laski viime vuonna ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen, jos mukaan ei lasketa poikkeuksellista ensimmäistä koronavuotta 2020, selviää Verohallinnon keskiviikkona julkaisemista tilastoista.
– Syynä lienee inflaatio ja kuluttajien heikentynyt ostovoima, jotka vähensivät kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden ostoja, kertoo ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta tiedotteessa.
Viime vuonna Verohallinto myönsi kotitalousvähennystä kaikkiaan 519 miljoonaa euroa (-1,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna) 508 000 henkilölle (-2,5 prosenttia). Maksimiarvon 3500 euroa sai kaikkiaan 10366 henkilöä eli 2 prosenttia kotitalousvähennyksen saajista.
Ylivoimaisesti suosituin kotitalousvähennykseen oikeuttavista työlajeista oli tuttuun tapaan perusparannus- ja kunnostustyö, jonka kustannusten osuus kaikista kotitalousvähennyksen kustannuksista oli 74 prosenttia.
Koko maan tasolla kotitalousvähennyksen sai viime vuonna yhdeksän prosenttia verovelvollisista. Eniten kotitalousvähennystä hyödynnettiin Espoon Suvisaaristossa, jossa vähennys myönnettiin lähes joka kolmannelle (29 prosenttia). Kotitalousvähennystä hyödynnettiin paljon myös Westendin (26 prosenttia) ja Friisilän (25 prosenttia) postinumeroalueilla.
Vuonna 2023 ansiotuloista tehtiin vähennyksiä yhteensä 34,9 miljardia euroa, pääomatuloista lähes 1,8 miljardia (+18,9 prosenttia) ja suoraan veroista tasan 5 miljardia (-0,2 prosenttia).
Euromääräisesti merkittävimmät vähennykset ovat automaattisesti tehtävät vähennykset eli työtulovähennys (vuonna 2023 yht. 4,2 miljardia euroa) sekä eläketulovähennys (vuonna 2023 yht. 8,1 miljardia) ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut (vuonna 2023 yht. 9,2 miljardia).
Erikseen haettavista vähennyksistä useimmiten vähennettiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja. Euromääräisesti eniten vähennyksiä tehtiin työmatkakuluista.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja tai työttömyyskassamaksuja vuonna 2023 vähensi 37 prosenttia kaikista asiakkaista. Eniten vähennystä hyödynnettiin Helsingin Santahaminassa, jossa kolme neljäsosaa asukkaista (74 prosenttia) vähensi niitä verotuksessaan. Toiseksi eniten vähennystä hyödynnettiin Oulun Hiukkavaarassa (62 prosenttia) ja kolmanneksi eniten Rauman Monnanummella (57 prosenttia).
