Venäläisia vakoojia jää jatkuvasti enenevissä määrin kiinni ympäri Eurooppaa. Suomessa viimeisestä julkisesta tuomiosta on kulunut yli 20 vuotta aikaa. Suojelupoliisin (supo) vastatiedustelun päällikö Pertti Haaksluoto valotti Helsingin Sanomille miksi Suomessa vakoilua on torjuttu toisella tavalla.
Haaksluodon mukaan Suomen lähtökohtana on ollut, että potentiaalisiin värväysyrityksiin tai vakoilutapauksiin puututaan erittäin aikaisessa vaiheessa, jolloin varsinaista vahinkoa ei ole vielä päässyt syntymään.
– Suomen valinta on ollut varhaisen puuttumisen strategia, Haaksluoto kertoo HS:lle.
Ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä on Suomessa supo mukaan kymmeniä. Useimmiten he toimivat suurlähetystöjen kautta diplomaattistatuksen turvin. Venäläisiä diplomaatteja on tämän hetken tietojen mukaan Suomessa 44. Supo vakuuttaa olevansa tiedustelu-upseerien osalta ajan tasalla.
– Meillä on hyvä kuva Suomessa olevista ulkovaltojen tiedustelupalveluiden edustajista. Myös venäläisten osalta. Tällä tarkkuudella voin sanoa.
Suojelupoliisi on valinnut ennaltaehkäisevän toimintatavan. Kun se saa vihiä, että jonkin valtion tiedustelu-upseeri on tutustunut suomalaiseen henkilöön, supo käy varoittamassa tätä. Väliintulo useimmiten lopettaa yhteydenpidon.
– Tällaisia puuttumisia teemme joka vuosi useita, Haaksluoto toteaa.
Vastatiedustelun päällikön mukaan Suomi on onnistunut katkaisemaan vakoiluaikeet riittävän ajoissa, ennen kuin rikoskynnys on ylittynyt. Vaihtoehtoinenkin toimintamalli on olemassa.
– Toinen toimintatapa voisi olla, että kun epäilty tapaus tulee tietoon, me seuraamme sitä ja puutumme vasta, kun syytä epäillä -kynnys ylittyy, Haaksluoto pohtii.
– Sillä tavalla tulisi esitutkintoja ja mahdollisesti tapauksia menisi oikeuteenkin asti. Mutta se ei ole meidän valinta.
