Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan Venäjän henkilötiedustelun kapasiteetti on saatu supistettua alle puoleen aiemmasta, uutisoi Turun Sanomat.
Ukrainan sota sekä Suomen uunituore Nato-jäsenyys ovat työllistäneet suojelupoliisia merkittävästi esimerkiksi siviilitiedustelutyön lisääntyessä. Pelttarin mukaan sota työllistää suojelupoliisia kuitenkin enemmän kuin Nato.
– Tiedustelussa tärkeintä yhteistyötä tehdään ehkä vähän pienemmissä porukoissa. Iso kansainvälinen järjestö ei ole se, missä kaikkein luottamuksellisinta tietoa jaetaan, mutta se on tietysti tärkeä. Natossa tiedustelun merkitys on kasvanut viimeisten vuosien aikana, Pelttari sanoo.
Asiantuntijan mukaan Venäjän Suomea koskeva tiedusteluintressi ei ole kuitenkaan välttämättä muuttunut Supon toimista huolimatta. Suomi kiinnostaa Venäjää erityisesti uuden Nato-jäsenyytensä takia, joskin Suomen suhteet puolustusliittoon ovat kiinnostaneet Venäjää jo 1990-luvun alusta.
Suomi karkotti viime viikolla yhdeksän diplomaattinimikkeellä toiminutta venäläistä tiedustelu-upseeria. Diplomaatin virkaa on Pelttarin mukaan suosittu Venäjällä vakoilijan peitteenä, sillä diplomaatin asema tarjoaa rikosoikeudellisen koskemattomuuden eli immuniteetin.
Vaikka esimerkkejä Venäjän tiedustelun sekä asevoimien epäonnistumisista on Ukrainan sotaan liittyen paljonkin, on varuillaan pysyminen Pelttarin mukaan silti paikallaan.
– Tiedetään, että Venäjä panostaa merkittävästi tiedusteluun. Se on osoittanut, että sillä on kykyä ja varmaan edelleen keinojakin. Mihinkään paniikkiin ei ole syytä, mutta on syytä olla varautunut monenlaiseen. Muuten on ollut rauhallista, ja Venäjä ei ole oikeastaan pystynyt muuntamaan toimintaansa tämän tilanteen edellyttämällä tavalla, Pelttari sanoo.
– Voi todeta, että Venäjän henkilötiedustelun toimintakykyä on erittäin merkittävästi heikennetty. Tämä ei ehkä olisi ollut mahdollista ilman supon tilannekuvaa ja pitkäjänteistä vastatiedustelutyötä, Pelttari toteaa.
Pelttarin mukaan Venäjä joutuu nyt suuntaamaan tiedustelutoimintaansa entistä enemmän verkkoon tai keksimään muita peitteitä. Historiallisena esimerkkinä voidaan mainita toimittajapeitteen käyttö nyt, kun kattavinta suojaa tarjoava diplomaattipeite on poistunut käytöstä.
Supon päällikkö kiittelee myös Suomen nykyistä lainsäädäntöä kohtuullisen ajantasaisena. Esimerkiksi turvallisuusselvitysmenettely on työllistänyt suojelupoliisia viime vuodet hyvällä tavalla.
– Jonkin vaikkapa venäläistaustaisen henkilön nimittäminen kansallisen turvallisuuden kannalta kriittiseen virkaan on riski hänen omankin turvallisuutensa kannalta. Jos henkilöllä on lähisukulaisia vaikkapa Venäjällä, he voivat altistua kiristykselle tai painostukselle, Pelttari kuvailee.
