Suomen tultua Naton jäseneksi tiivistyvästä kanssakäymisestä puolustusliiton ja sen yksittäisten jäsenmaiden kanssa on tullut osa monien suomalaisten viranomaisten ja yritystenkin arkipäivää. Lisääntyvä vuorovaikutus heijastuu Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan myös turvallisuus- ja tiedustelupalvelun tehtäväkentässä.

– Supo on ollut tarkkailijajäsenyytemme alusta eli helmikuun 2022 lopulta lähtien mukana Naton siviilitiedusteluyhteistyössä. Puolustusliiton tiedustelurakenteessa sotilas- ja siviilitiedustelu kohtaavat. Itse edustan Suomea Naton siviilitiedustelukomiteassa, Pelttari sanoo Verkkouutisille.

Naton Madridin asiakirja määrittelee hänen mukaansa tiedusteluyhteistyön prioriteetteja, jotka vaikuttavat nyt suoraan myös Suomen viranomaisten toimintaan.

– Fokus on tällä hetkellä pitkälti Venäjään liittyvissä asioissa, mutta Naton tiedustelurakenteissa on kyllä käsiteltävänä monta muutakin asiaa – samoja asioita kuin Suomessa, hän toteaa.

Verkkouutiset haastatteli Suojelupoliisin päällikköä presidentti Sauli Niinistön isännöimien Kultaranta-keskustelujen yhteydessä Helsingissä.

Venäjän vakoilua estetty

Suomi ilmoitti kesäkuun alussa karkottavansa maasta yhdeksän Venäjän suurlähetystössä työskennellyttä henkilöä, joiden katsottiin harjoittaneen vakoilua näennäisten tehtäviensä antaman peitteen suojissa. Vaikka karkotukset heikentävät ankarasti Venäjän tiedustelukykyä, kiinnostus Suomea kohtaan ei näytä ainakaan vähentyneen.

– Olemme Naton jäsenenä luonnollisesti mukana Naton päätöksenteossa ja puolustusliiton asiakirjat ovat käytettävissämme. Tämä on tietenkin omiaan lisäämään Venäjän kiinnostusta ihan uudella tavalla. Natolla on omat tiukat sääntönsä ja menettelynsä sen suhteen, miten näitä tietoja pitää suojata. Meidän tehtävämme on niiden puitteissa varmistaa, että kaikki tieto on täällä asianmukaisesti suojattu, sanoo Pelttari.

Venäjän on hänen mukaansa viimeisimpien karkotusten jälkeen yhä vaikeampaa harjoittaa perinteisesti suosimaansa tiedustelutapaa. Koska intressi hankkia tietoa Suomesta ei kuitenkaan ole vähentynyt, on tarpeen varautua siihen, että vihamielinen toiminta painottuu aiempaa enemmän esimerkiksi tietoverkkoihin.

Suojelupoliisi ei Pelttarin mukaan koskaan ota kantaa Suomessa operoivien venäläisten tiedustelutoimijoiden tarkkaan lukumäärään.

– Sen voin kuitenkin sanoa, että diplomaattipeitteellä toimineiden henkilöiden määrä on nyt merkittävästi vähentynyt, hän toteaa.