Suomalaisten selvä enemmistö suhtautuu yhä myönteisesti sekä EU- että Nato-jäsenyyteen, mutta myönteisyydessä on nähtävillä hienoista vähenemistä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisista 71 prosenttia suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Viime kevääseen verrattuna myönteisyys on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä. Kielteisesti jäsenyyteen suhtautuu kymmenesosa (10 prosenttia), ja 17 prosenttia ottaa neutraalin kannan. Huolimatta pienestä notkahduksesta kannatus näyttää vakiintuneen kohtuullisen vakaalle korkealle tasolle Suomen päätettyä hakea Nato-jäsenyyttä keväällä 2022.
Miehet (77 prosenttia) suhtautuvat Natoon myönteisemmin kuin naiset (65 prosenttia), ja Nato-myönteisyys kasvaa iän ja sosioekonomisen aseman myötä. Puolueiden kannattajista kokoomuksen äänestäjät (93 prosenttia) ovat Nato-myönteisimpiä, kun taas vasemmistoliiton kannattajista vain 37 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti. Keskimääräistä vähäisempää Nato-myönteisyys on myös vihreiden kannattajien keskuudessa, joista 63 prosenttia suhtautuu puolustusliittoon myönteisesti.
– Tulosten valossa vaikuttaa siltä, että vasemmistoliittoon ja mahdollisesti myös vihreisiin olisi muodostumassa Natoon muita varauksellisemmin suhtautuva rauhansiipi. Asenteisiin saattavat vaikuttavaa muun muassa suurimman Nato-liittolaisen, Yhdysvaltojen, Lähi-idän politiikka sekä keskustelu Suomen osallistumisesta liittouman ydinaseharjoituksiin, analysoi tuloksia EVA:n viestintäpäällikkö Mikko Laakso tiedotteessa.
Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuvia on nyt 58 prosenttia. Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin keväällä. Notkahdus näkyy erityisesti EU:hun neutraalisti suhtautuvien osuuden kasvuna, eikä kielteisyyden lisääntymisenä.
– EU:n suosio on palautunut tasolle, jolla se oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tähän saattaa vaikuttaa EU:n uuden komission toiminnan aloituksen viivästyminen ja viimeaikaiset keskustelut EU:n metsäkato- ja ennallistamisasetuksista, jotka ovat herättäneet kritiikkiä erityisesti maaseudulla, toteaa EVA:n projektitutkija Pekka Väisänen.
Perussuomalaisten kannattajat ovat ainoa väestöryhmä, jossa vähäistä suurempi joukko suhtautuu EU:hun kielteisesti (50 prosenttia). Sen sijaan vihreiden (89 prosenttia), RKP:n (87 prosenttia) ja kokoomuksen (82 prosenttia) kannattajista valtaosa suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti.
Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8. lokakuuta – 21. lokakuuta 2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).
