Attendon Suuren hoivakyselyn tulokset paljastavat suomalaisten huolen hoivapalveluiden nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Kyselyn mukaan luottamus siihen, että hoiva- tai asumispalveluita on tulevaisuudessa saatavilla, on heikkoa. Suurinta epävarmuutta koetaan ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien osalta.
Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvistin mukaan on rehellistä todeta, että tämä huoli ei ole täysin tuulesta temmattu.
– Jo nyt on nähtävissä, että hyvinvointialueilla niin ikäihmisiä kuin mielenterveyskuntoutujiakin pidetään jonottamassa joko kodeissaan tai vuode- ja psykiatrisilla osastoilla, vaikka paikkoja olisi. Tässä tuhlataan paitsi taloudellisia resursseja, myös ihmisten ainutkertaista toimintakykyä. Näillä kaikilla ryhmillä on omat tarpeensa, joihin vastaaminen määrittelee sen, millainen hyvinvointiyhteiskunta Suomi oikeasti on.
Huolestuttavana suuntana kyselyn tuloksissa on myös se, että yli seitsemän kymmenestä suomalaisesta on huolissaan ikäihmisten hoivapalveluiden saatavuudesta paitsi itsensä, myös läheistensä puolesta.
Suurin osa suomalaisista pelkää, ettei saa hoivaa iäkkäänä.
Hoivapalvelut kuuluvat yhteiskunnan vastuulle
Kyselyn mukaan suomalaiset odottavat edelleen, että yhteiskunta järjestää riittävät hoivapalvelut niitä tarvitseville henkilöille. Yksilön tai hänen läheisensä rooli nähdään suurempana lähinnä päihdekuntoutujien osalta, mutta muuten yhteiskunnan rooli nähdään selkeänä.
Pelko siitä, että omat läheiset joutuisivat hoitamaan itseä tai itse joutuisi hoitamaan omia ikääntyviä sukulaisiaan yli omien voimavarojen, vaivaa jopa 66 prosenttia suomalaisista. Vain joka neljäs näkee, että ikäihmisten lapsilla olisi velvollisuus huolehtia vanhempiensa hoidosta niin pitkään kuin mahdollista.
Enemmistö näkee, että ikäihmisten hoivavastuuta yritetään siirtää yhä useammin läheisille.
– Jos hoivaan pääsylle rakennetaan esteitä, läheiset ovat väistämättä tilanteessa, jossa joutuvat huolehtimaan esimerkiksi muistisairaista vanhemmistaan. Tällä taas on väistämättä vaikutuksia esimerkiksi tuottavuuteen tilanteessa, jossa työikäisten määrä on jatkuvasti vähenemässä. Puhumattakaan inhimillisestä huolesta ja pelosta, jota epävarma tilanne aiheuttaa, Holmqvist kuvailee tilannetta.
Aika palauttaa luottamus palveluihin
Hoivasta ja sen saamisen haasteista on puhuttu jo pitkään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat paisuneet ja hyvinvointialueilla on haasteita saada rahat riittämään. Kun palveluita tarvitaan enemmän, myös työvoimaa tarvitaan enemmän. Eläköityminen tulee haastamaan lähivuosina henkilöstötilannetta.
Holmqvistin mukaan on yhdessä aika palauttaa luottamus palveluihin – ei vain sanojen, vaan konkreettisten tekojen kautta.
– Olemme sitoutuneet olemaan luotettava kumppani hyvinvointialueille. Se tarkoittaa sitä, että tarjoamme hyvinvointialueiden asukkaille laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita ja panostamme samalla tekijöidemme työhyvinvointiin. Säästyvillä varoilla näemme tärkeäksi mahdollistaa palveluihin pääsy yhä useammalle suomalaiselle, hän sanoo.
Tutkimuksen data kerättiin Bilendi Oy:n kuluttajapaneelissa 12.6.–17.6.2024. Kysely kohdistettiin yli 25-vuotiaille suomalaisille. Otanta suoritettiin kansallisesti edustavana ko. kohderyhmässä iän, sukupuolen ja suuralueen (etelä, länsi, itä, pohjoinen) mukaan (n=1 500).
