Suomalaisista vanhemmista selvä enemmistö, 85 prosenttia, olisi valmis asettamaan voimakkaille ihonhoitotuotteille K-15-ikärajan, kertoo kyselytutkimus.
Nuorten kasvava kiinnostus ihonhoitoa kohtaan on herättänyt runsaasti keskustelua, sillä liian voimakkaat ihonhoitotuotteet voivat pahimmillaan vahingoittaa nuorta ihoa.
Sosiaalinen media on vauhdittanut ilmiötä, jossa 10-15-vuotiaat ylikuluttavat kauneudenhoitotuotteita ja epäsopivia tuotteita, kuten retinolia sisältäviä anti-age-tuotteita, Yle kertoi aiemmin.
Apteekkikosmetiikkaan erikoistuneen ACO:n kyselyn mukaan yli kolmannes (39 %) vanhemmista on joskus kieltänyt lastaan ostamasta tai käyttämästä jotakin ihonhoitotuotetta.
Ilmiö on kansainvälinen. Ruotsissa esimerkiksi apteekit ottivat keväällä 2024 käyttöön voimakkaita ihonhoitotuotteita koskevan 15 vuoden ikärajan.
– Keskustelu nuorten ihonhoidon trendeistä on tärkeää, sillä pahimmillaan vääränlaiset tai liian edistykselliset tuotteet voivat vahingoittaa ihoa, sanoo tiedotteessa ACOa valmistavan Perrigon Suomen maajohtaja Eija Leskinen.
– Ruotsissa moni vanhempi on kokenut vanhempainoppaan ja ikärajoihin liittyvän keskustelun tarpeellisiksi. Teettämämme kyselyn tuloksista näemme, että myös Suomessa nuorten ihonhoitoa koskeville rajoille on tilausta, Leskinen jatkaa.
– Ikärajan asettaminen voimakkaille, aktiivisia ainesosia sisältäville tuotteille olisi täysin loogista, sillä lapsen iho ei sellaisia tuotteita tarvitse. Nuorten kiinnostus ihonhoitoa kohtaan voi johdattaa vanhemmankin tuotteiden ja vinkkien viidakkoon, josta on vaikea erottaa tieteeseen perustuvat suositukset siitä, millaisia tuotteita nuorella iholla kannattaa käyttää, kertoo ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund Ihosairaalasta tiedotteessa.
Kyselyssä 39 prosenttia vastaajista kertoi joskus kieltäneensä lasta ostamasta tai käyttämästä tiettyä ihonhoitotuotetta, mutta vain 13 prosenttia kertoi riidelleensä ihonhoidosta lapsen kanssa. Suurin osa (77 %) tuotteen kieltäneistä vanhemmista kertoi syyksi, ettei kyseinen tuote sopinut nuorelle iholle.
Valtaosa vanhemmista (72 %) kertoo tietävänsä, mitä lapsensa käyttämät ihonhoitotuotteet tekevät tai mihin ne on tarkoitettu, mutta vain hieman yli puolet (55 %) kokee omaavansa tarpeeksi tietoa ja keinoja neuvoa lasta oikeaoppisessa ihonhoidossa.
– Apteekeissa on vahva ymmärrys ihonhoitotuotteiden sisältämistä ainesosista ja niiden vaikutuksista. Uusien tuotteiden hankinnassa onkin hyvä katsoa lupauksia tai houkuttelevaa ulkonäköä syvemmälle ja tarkistaa, miten ja millaisilla vaikuttavilla aineilla tavoiteltu lopputulos lunastetaan. Kun nuoren kanssa pohditaan yhdessä, miksi tiettyjä tuotteita tarvitaan ja toisia ei, voi apteekin puoleen kääntyminen olla suuri apu, Leskinen sanoo.
Kyselyyn vastanneista vanhemmista 40 prosenttia arvioi, että sopiva ikä ihonpuhdistuksen aloittamiseen on 12–13-vuotiaana. Miltei yhtä suuri osuus (35 %) katsoo, että meikkaamisen voi aloittaa saman ikäisenä.
Sen sijaan kosteusvoiteen käyttöön liittyen on enemmän hajontaa: vanhemmista 22 prosenttia on vastannut kasvojen kosteusvoiteen sopivan kaiken ikäisille, ja yhtä suuri osuus on vastannut 12–13-vuotiaan olevan sopivan ikäinen kasvojen kosteuttamiseen.
Täysi-ikäisille sopiviksi ihontuotteiksi moni vanhemmista laskee kuorintatuotteet (37 %) ja itseruskettavan (49 %).
– Vanhemmilla tuntuu olevan melko hyvä käsitys siitä, mitä tuotteita nuori iho tarvitsee. Ihon kosteuttamisen voi aloittaa perusvoiteilla jo vauvasta lähtien, kasvojen puhdistuksen meikkaamisen tai ihon talintuotannon lisääntymisen myötä, usein murrosiässä. Kuorintatuotteita nuori iho taas ei tarvitse, sillä sitä turhan tujut kuorintatuotteet voivat jopa vahingoittaa, Kyrklund kertoo.
Kyselytutkimus toteutettiin Bilendin verkkopaneelissa 3.6.-9.6.2024 ja siihen vastasi 500 suomalaista 7–17-vuotiaan lapsen vanhempaa.
