Britannia tukee Suomen päättäväistä pyrkimystä Venäjän kanssa käytävään kärsivälliseen ja jatkuvaan vuoropuheluun vaikeista aiheista, maan Helsingin-suurlähettiläs Sarah Price sanoo.
Keskusteluyhteyden ylläpitäminen on hänen mukaansa myös Lontoon näkökulmasta olennaista, jotta osapuolet ymmärtävät toisiaan silloinkin, kun yhteistä näkemystä ei voida saavuttaa.
– ”Käy keskustelua, mutta pysy varuillasi” on mottomme, Sarah Price kiteyttää.
Hän korostaa maansa antavan täyden tukensa myös tavalle, jolla Euroopan unioni on vastannut Venäjän toteuttamaan Krimin laittomaan liittämiseen ja Ukrainan horjuttamiseen.
Kuninkaallinen laivasto palasi Itämerelle
Kun epävarmuus Itämeren alueella on lisääntynyt, Britannia haluaa suurlähettiläs Pricen mukaan toimia yhdessä sekä Pohjoismaiden että Baltian maiden kanssa ja myös hyödyntää niiden osaamista. Hän muistuttaa Itämeren nousseen yhdeksi Britannian puolustushallinnon vuonna 2015 julkaiseman turvallisuusselonteon prioriteettialueista.
Britannian lisääntynyt läsnäolo näkyy hänen mukaansa selvimmin maan sitoutuneisuudessa Nato-liittolaistensa puolustukseen Itämeren etelärannalla. Britannia on Viroon sijoitetun Naton taisteluosaston johtovaltio, ja britit ovat mukana myös USA:n johtamassa mekanisoidussa taisteluosastossa Puolassa.
Suomen ja Britannian turvallisuus- ja puolustusyhteistyön Price sanoo laajentuneen viimeisten kolmen vuoden aikana merkittävästi.
– Britannia ajoi Suomelle ja Ruotsille vuonna 2014 Naton Walesin huippukokouksessa tarjottua laajennettujen mahdollisuuksien Enhanced Opportunity Partnership -kumppanuutta. Kahdenvälisen puolustussopimuksen allekirjoitimme Suomen kanssa vuonna 2016. Tänä vuonna sinetöityi Suomen osallistuminen Britannian johtaman Joint Expeditionary Force -joukon toimintaan, suurlähettiläs Price luettelee.
Joint Expeditionary Forcea (JEF) hän luonnehtii valmiusjoukoksi, joka harjoittelee yhdessä ja jolla voidaan vastata nopeasti ja joustavasti erilaisiin vaatimuksiin YK:n rauhanturvaoperaatioista tai EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvistä tehtävistä kahdenväliseen sotilasapuun ja humanitaarisiin operaatioihin.
Kanssakäyminen Britannian ja Suomen korkeimman sotilasjohdon tasolla on Pricen mukaan viime vuosina tiivistynyt. Vierailuja puolin ja toisin ovat tehneet niin puolustusvoimien komentajat, tiedustelupäälliköt kuin eri puolustushaarojen komentajat.
– Myös Britannian kuninkaallinen laivasto on palannut Itämerelle pitkän – liian pitkän – tauon jälkeen. Viimeisen puolentoista vuoden aikana kolme kuninkaallisen laivaston alusta on purjehtinut Suomen vesillä, Price sanoo.
Marsalkka Mannerheim – suurlähettilään sankari
Suomen historiaa ja diplomatiaa käsitelleessä Mannerheim International -seminaarissa Helsingissä puhunut suurlähettiläs Price uskoo, että Britannian ja Suomen läheinen yhteistyö olisi ilahduttanut Suomen Marsalkkaa.
– Haluan ajatella, että Mannerheim olisi ollut mielissään Suomen ja Britannian tilannearvion ja siihen antaman vastauksen yhdensuuntaisuudesta. Hänen Britanniaa kohtaan tuntemaansa kunnioitusta vähintäänkin vastasi se ihailu, jota Winston Churchill tunsi Suomen osoittamaa rohkeutta kohtaan vuonna 1940. Britannian sotilaspiireissä sama ihailu jaetaan edelleen yleisesti, ja se kertautuu sitä mukaa kuin sotilaidemme väliset yhteydet tiivistyvät.
Kun Sarah Price tuli nuorena diplomaattina 25 vuotta sitten ensi kertaa Suomeen, hän kertoo vierailleensa Mannerheim-museossa Helsingin Kaivopuistossa.
– Vierailu hänen talossaan oli kuin olisi astunut aikakoneeseen, joka vei minut mahdollisimman vaikuttavalle aikamatkalle halki Suomen 20. vuosisadan historian. Olin häikäistynyt hänen kosmopoliittisesta urbaaniudestaan ja elämänvaiheidensa moninaisuudesta.
Ollessaan toistamiseen Suomessa vuonna 1999, hän teki Helsingistä käsin matkan Riikaan ja vieraili miehitysmuseossa, joka teki häneen syvän vaikutuksen.
– Siellä oivalsin Mannerheimin kohtaaman uhan mittakaavan ja sen, millainen saavutus oli johtaa Suomea tavalla, jolla vastaavat kauhut kyettiin välttämään, Price sanoo.
Nyt suurlähettiläs luonnehtii marsalkka Mannerheimia henkilökohtaiseksi sankarikseen.
HEIKKI HAKALA
