Venäjän hyökkäyssota on jatkunut nyt kymmenen kuukautta, eikä loppua Ukrainassa käytäville taisteluille näy. Vuoden 2023 lähestyessä Financial Times on nyt pyytänyt asiantuntijoita kertaamaan sodan tähänastiset opetukset, sekä arvioimaan, miten konflikti ensi vuonna kehittyy.
Asiantuntijoiden mukaan ”suursota” on Venäjän hyökkäyksen myötä tehnyt näyttävän paluun. Valtioiden on jatkossa pidettävä kiinni asevarannoistaan ja teollisuuden kapasiteetistaan selviytyäkseen kiihkeistä taisteluista. Lännen aseapu Ukrainalle on ollut tärkeää, vaikka eskalaation pelossa kaikkia Ukrainan toivomia järjestelmiä ei maalle olekaan annettu.
– Keskeinen kysymys vuonna 2023 on se, kuinka paljon ja minkälaista aseapua länsi aikoo antaa Ukrainalle, Domitilla Sagramoso Lontoon King’s College-yliopistosta sanoo.
Tunnettu Venäjä-asiantuntija Mark Galeotti näkee taas yhtymäkohtia Ukrainan sodan ja Neuvostoliittoa aikoinaan heikentäneen Afganistanin sodan välillä. Molempina kertoina Kremlin ”ikääntyneet miehet” tekivät päätöksen lähteä sotaan, ammattisotilaiden neuvoista riippumatta.
Venäjä kuvitteli valtaavansa nopeasti Ukrainan pääkaupunki Kiovan, mutta tämä osoittautui valtavaksi virhearvioksi.
Sota on myös osoittanut laadun olevan määrää tärkeämpi. Nyt joukkojen taistelutahto ja komentajien pätevyys on osoittautunut Venäjän puolella heikoksi, sanoo brittiläinen prikaatikenraali evp Ben Barry. Vaikka myös Ukraina kärsii aseiden, ammusten ja sotilaiden koulutuksen puutteesta, nimetön läntinen puolustuslähde kertoo, on ukrainalaisten moraali ja määrätietoisuus yhä vahva.
Sota on myös korostanut kansalaisyhteiskunnan merkitystä sotaponnistelujen tukemisessa. Ukrainassa vapaaehtoiset keräävät kalustoa sotilaille, ohjelmoijat kehittävät sovelluksia maanpuolustuksen käyttöön ja vahva enemmistö maan väestöstä haluaa jatkaa taistelua voittoon saakka. Yalen yliopiston historioitsija Timothy Snyder pitääkin juuri Ukrainan kansalaisyhteiskuntaa yhtenä tekijänä maan menestyksekkään puolustustaistelun takana.
Viimeinen opetus on asiantuntijoiden mukaan se, että sotaa käydään myös muilla kuin perinteisillä rintamilla. Venäjä on toistuvasti iskenyt ukrainalaisiin siviilikohteisiin ja infrastruktuuriin, ja uhkaillut Eurooppaa kaasutoimitusten katkaisemisella. Tavoitteena on murtaa ukrainalaisten taistelutahto ja heikentää lännen tukea Ukrainalle.
– Vladimir Putinin viesti on se, että hän voi jatkaa sotaa niin kauan kuin itse haluaa, Galeotti sanoo. Vaikka Ukrainaan saataisiin lähikuukausina tulitauko, voivat Venäjän iskut maata vastaan jatkua toisin keinoin.
– Modernin sodankäynnin luonne on muuttunut, mutta niin on myös rauhan. Tätä lännen pitää ajatella, Galeotti sanoo.
