Suomen talous vajoaa loppuvuonna taantumaan nopeasti nousevien hintojen vuoksi, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Loppuvuonna nähdään myös kuukausia, jolloin inflaatio kohoaa yli kymmenen prosentin.
Näkymät tulevaan ovat erittäin epävarmat, mutta todennäköistä on, että hintojen nousu helpottaa ja talous kääntyy uudelleen kasvuun vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja laskee ensi vuonna 0,5 prosenttia.
– Sähkön ja ruuan hinnat nousevat voimakkaasti ja samalla korkotaso kohoaa. Kotitalouksien on vaikea tinkiä näistä menoista, jolloin muu kulutus vähenee selvästi. Tästä on seurauksena talouden luisuminen taantumaan, sanoo ennustepäällikkö Janne Huovari tiedotteessa.
Inflaatiossa nähdään loppuvuonna jopa yli kymmenen prosentin kuukausinousuja verrattuna vuodentakaisiin hintoihin. Koko vuoden inflaatio on 7,5 prosenttia. Kotitalouksille annettavat tuet parhaassakin tapauksessa vain hidastavat ostovoiman pudotusta.
PTT:n mukaan taantuman syvyys ja pituus riippuvat hyvin paljon Ukrainan sodan tapahtumista ja seurauksista, minkä vuoksi epävarmuus on todella suurta. Ennuste lähtee oletuksesta, että suhteet Venäjän kanssa ovat yhä poikki ja sähkön hinta pysyy talven ajan korkealla tasolla.
– Ensi vuonna hintojen nousu helpottaa ja vuoden lopulla kotitalouksien kulutus kääntyy kasvuun, sanoo Huovari.
Ensi vuonna inflaatio selvästi hitaampaa, ja keskimäärin hinnat nousevat vuoden aikana noin prosentin.
– Energian hinnat laskevat keväällä ja laskua nähdään myös muissa tuoteryhmissä kuten elektroniikassa. Tämä helpottaa kotitalouksien asemaa, minkä lisäksi ostovoimaa kohentavat palkankorotukset sekä työeläkkeiden ennätyssuuret indeksikorotukset.
Työllisyys heikkenee
Työmarkkinat ovat olleet hyvässä vireessä, kun työllisyysaste on noussut lähelle 74 prosenttia ja osallistumisaste yli 79 prosentin, eli korkeammalle kuin koskaan.
Ensi vuosi on tutkimuslaitoksen mukaan työmarkkinoiden osalta heikko. Työllisyys laskee noin 20 000 henkilöllä, ja työllisyysaste puolestaan 73,3 prosenttiin.
Työmarkkinat reagoivat suhdanteisiin viiveellä, joten myönteisemmät talousnäkymät eivät ehdi vaikuttaa niihin vielä ensi vuoden aikana. Huolenaiheena taantumassa ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömät.
Työttömyysaste on tänä vuonna 6,8 prosenttia, mutta nousee ensi vuonna 7,3 prosenttiin.
Vienti vähenee ja investoinnit laskevat
Kysyntä Euroopassa vähenee, jolloin Suomen vienti heikkenee ensi vuonna kaksi prosenttia. Vihreän siirtymän vaatimat investoinnit tukevat yritysten vientiä, mutta eivät riitä korvaamaan muiden kone- ja laiteinvestointien vähenemistä.
Suomessa investointeja vähentää rakentamisen hiipuminen aiemmalta korkealta tasoltaan.
– Turvallisuuden epävakaa tilanne varjostaa suurempia investointipäätöksiä, vaikka Suomen päätös liittyä Natoon hillitsee maariskiä, arvioi PTT.
Valtiontalouden alijäämä paisuu
Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kasvavat panostukset maanpuolustukseen, pakolaisten auttamiseen ja huoltovarmuuteen lisäävät Suomen julkisen talouden alijäämää. Lisäksi alijäämää kasvattavat ensi vuonna kustannusten nousu ja heikentyvä suhdanne.
PTT:n mukaan ensisijainen huoli ei ole alijäämän tai velan määrä kriisitilanteessa, vaan pysyvät alijäämät normaalioloissa ja Suomen pidemmän aikavälin kasvupotentiaali.
– Koko globaali turvallisuusjärjestelmä on murroksessa, ja se voi merkittävästi heikentää pitkän aikavälin talouskasvua. Lisäksi Suomi on jäänyt jälkeen koulutustasossa ja väestö ikääntyy, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
