Ukrainan sodan on pelätty leviävän joko vahingossa tai tahallisen eskalaation kautta.
Venäjän sotilaallisten vaikeuksien on arveltu johtavan pahimmillaan tilanteeseen, jossa presidentti Vladimir Putinin lähipiiri katsoo laajemman sodan mahdollistavan paremmat rauhanehdot.
Asiantuntijat ovat viitanneet Venäjän sotilaalliseen ”escalate to de-escalate”-strategiaan, jonka mukaan konfliktin päättäminen voisi edellyttää tietyissä tilanteissa ydinaseiden rajattua käyttöä.
RAND-ajatuspajan tutkija Samuel Charap varoittaa, että sodan tahallinen laajentaminen vaikuttaa tällä hetkellä mahdolliselta.
Taustalla on Venäjän johdon käsitys, jonka mukaan se olisi jo nyt konfliktissa Naton ja muiden Yhdysvaltain liittolaisten kanssa. Maan asevoimat voisi kokea tarpeelliseksi tehdä vastaiskun vihollisiksi kokemiaan tahoja vastaan.
– Perustelen tätä sillä, että Putin näkee nykyisen konfliktin todennäköisesti eksistentiaalisena, sillä näin Venäjän strategistit olettavat Nato-operaation alkavan, Charap kirjoittaa Twitterissä.
Hänen mukaansa Venäjän tarkkailemia tunnusmerkkejä ovat reuna-alueilla syttyvät konfliktit, maan sisäinen levottomuus ja esimerkiksi taloudellinen sodankäynti.
– Syöksykierre suoraan Venäjän ja Naton väliseen yhteenottoon ei ole väistämätön, mutta sen välttämiseksi on tehtävä työtä, Samuel Charap toteaa.
“Russian retaliation against nato and other American allies thus seems a matter of when, not if—not because Moscow wants a broader conflict, but because it believes itself to be engaged in one already.” 2/4
— Samuel Charap (@scharap) March 10, 2022
