Presidentti Vladimir Putinin Ukrainaa vastaan aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta Venäjän talous on toistaiseksi välttänyt romahduksen, ja maan bruttokansantuote supistunee tänä vuonna vain 3–4 prosenttia aiemmin ennustetun 8–10 prosentin asemesta. Vaikka talous ei ole syöksynyt vapaaseen pudotukseen, Venäjällä näyttää olevan taloustieteilijä Aleksandra Prokopenkon mukaan jälleen edessään menetetty vuosikymmen.
Pysähtyneisyyden vuosikymmentä seuraa nyt taantuman vuosikymmen, Venäjän keskuspankissa ja Moskovan talouskorkeakoulussa aiemmin työskennellyt Prokopenko sanoo Carnegie-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Ennen kuin avoin hyökkäyssota helmikuussa alkoi, venäläiset valtionyhtiöt ja suuret pankit olivat hänen mukaansa tehneet stressitestejä, joissa mallinnettiin muun muassa maan sulkemista ulos Swift-järjestelmästä, mutta esimerkiksi kulta- ja valuuttavarantojen jäädyttämiseen ei niissä varauduttu.
Koska ongelmista ei perinteisesti haluta raportoida, kaikki testien perusteella tehdyt ennusteet olivat Prokopenkon mukaan melko optimistisia.
Todellisuudessa taantuma kuitenkin jatkuu, koska Venäjän teollisuus – sotateollisuus mukaan lukien – on ollut erittäin riippuvainen lännestä tuotavasta korkean teknologian tuonnista. Sodan seurauksena teknologian tuonti on vähentynyt kaikista maista Turkkia lukuun ottamatta.
– Tuonnin romahdus supistaa tuotantoa ja tekee siitä primitiivisempää, kuten on jo nyt tapahtumassa. Tuonnin korvaaminen olisi nyt tarpeen lähes kaikilla aloilla, mutta pakotteiden vuoksi se taantuu, ja kuluneet komponentit on korvattava vähemmän kehittyneillä, hän toteaa.
Putinin hallinto vakuuttelee mielellään, että Venäjällä on jo hallussaan kaikki, mitä se kehittyäkseen tarvitsee. Tässä on Prokopenkon mukaan kuitenkin yksi ongelma: siirtyminen kotimaisiin resursseihin perustuvaan kasvuun edellyttäisi Ukrainan sodan lopettamista.
