Suomessa syntyi Tilastokeskuksen mukaan tammi-kesäkuussa 21 719 lasta, mikä on 465 lasta enemmän kuin vuosi sitten. Myös kokonaishedelmällisyysluku on kohonnut aavistuksen verrattuna vuoden 2023 tasoon.
– 2010-luvulla syntyvyys laski yhdeksänä vuotena peräkkäin. Koronavuosina 2020 ja 2021 syntyvyydessä tapahtui elpymistä, mutta se ei jatkunut kahta vuotta pidempään. Nyt lasku on jälleen pysähtynyt. On kuitenkin liian aikaista sanoa, lähteekö syntyvyys tästä nousuun, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola tiedotteessa.
Lisäksi luonnollista väestönlisäystä avitti osaltaan myös kuolleiden määrän lasku.
– Kuolleiden määrä jatkaa laskuaan. Viime vuonna samaan aikaan oli hieman vähemmän kuolleita kuin vuonna 2022, ja lasku on jatkunut vuoden 2024 aikana, yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.
Suomen väestönkasvua pitää ensisijaisesti yllä maahanmuutto. Tammi-kesäkuun aikana Suomeen muutti ulkomailta 27 247 henkeä, kun maastamuuttoja oli 6 051. Maahanmuuttajista Suomen kansalaisia oli 2 881. Eniten muuttajia tuli EU:n ulkopuolelta.
– Nettomaahanmuutto on laskenut selvästi, mutta luku on edelleen korkea. Lasku johtui eniten Venäjän ja Suomen kansalaisten laskeneesta maahanmuutosta verrattuna edellisvuoden samaan aikaväliin. Venäjän kansalaisten maahanmuutot vähenivät 48 prosenttia, täsmentää Rantakari.
Maahanmuutto on sen sijaan lisääntynyt selvästi esimerkiksi Nepalin kansalaisten kohdalla, ja ukrainalaisten maahanmuutto jatkui aikaisemmalla korkealla tasolla.
– Alkuvuoden maahanmuutoista eniten eli 29 prosenttia oli Ukrainan kansalaisten maahanmuuttoja. Suomen kansalaisten maahanmuuttoja oli toiseksi eniten, 11 prosenttia, ja Filippiinien kansalaisten maahanmuuttoja kolmanneksi eniten ,7 prosenttia, tiivistää Toivola.
