Toiveet Ukrainan sodan päättymisestä rauhaan ovat heränneet entisestään viime päivinä katseiden ollessa Münchenin turvallisuuskonferenssissa ja maailman johtajien avauksissa rauhan askeleista.
– Ukrainan sodan mahdollisen rauhansopimuksen ensimmäinen vaikutus olisi todennäköisesti epävarmuuden hälveneminen, joka lisää luottamusta tulevaan. Sen jälkeen aletaan varmasti kiivaasti juoksemaan kilpaa jälleenrakennusprojekteihin, pohtii Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju Verkkouutisille.
Keskeistä on turvallisuusympäristön muuttuminen ja taloudelliset kysymykset tulevat toissijaisena. Taloudellinen epävarmuus dominoi kaikkea ja on myrkkyä taloudelle, muistuttaa puolestaan Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala Verkkouutisille.
– Ei ole itsestäänselvyys, että epävarmuus vähenee rauhan myötä. Se riippuu paljon siitä, millaisilla ehdoilla rauhaa tehdään, ja mitkä ovat eri osapuolten roolit, Vanhala havainnollistaa.
– Lisäksi nousee esiin kysymys, mitä kaikkia taloudellisia kysymyksiä mahdolliseen rauhansopimukseen kytketään. Toisaalta nousee kysymys, miten Vladimir Putin haluaa liittää esimerkiksi pakotteisiin liittyviä kysymyksiä rauhansopimukseen. Nämä ovat seikkoja, jotka vaikuttavat talouskehitykseen, Vanhala pohtii.
Lisäksi esille nousee Ukrainan jälleenrakentaminen. Maailmanpankki on arvioinut, että Ukrainan jälleenrakentamisen kustannustarve olisi 486 miljardia euroa.
– Puhutaan erittäin suurista summista. Miten tämä tulee kohdentumaan ja ketkä jälleenrakentamiseen osallistuvat, ovat suuria kysymyksiä. Suomikin saa varmasti osansa siitä. Lisäksi nousee kysymys, kuka tämän kaiken rahoittaa ja maksaa. Näistä kysymyksistä ei tällä hetkellä ole vielä mitään tietoa, Vanhala muistuttaa.
Jälleenrakentamisesta voisi hyötyä usea toimiala: esimerkiksi rakentaminen sekä kuljetukseen, energiaan, teknologiaan ja maatalouteen liittyvät yritykset.
Mikäli Ukrainan jälleenrakentaminen pääsisi kunnolla vauhtiin, voi siitä Kangasharjun mukaan tulla Euroopan taloudelle kunnon piristysruiske.
– Kyllä siitä varmasti sellainen boosti tulee, että se näkyy numeroissa ja tilastoissa. Rakentaminen ei toki itsessään tuo pitkän aikavälin kasvua ja sillä ei ole tuottavuusvaikutuksia. Koko Eurooppa elää huonon kasvun aikaa, joten kysynnän nousu tekisi varmasti hyvää koko Euroopalle ja vaikutukset ulottuisivat Suomeenkin, hän arvioi.
EU:n Ukrainan jälleenrakentamisesta saama talouden piristysruiske riippuu paljolti siitä, miten se jakautuu: esimerkiksi ovatko Ukrainaa rakentamassa eurooppalaiset vai amerikkalaiset yritykset.
Käytännössä jälleenrakennuksesta seuraisi konkreettisia tilauksia yrityksille. Toisaalta sillä olisi vaikutuksia rahoitusmarkkinoille, esimerkiksi inflaation ja korkotasoon, jotka heijastuisivat myös Suomeen asti.
– Eurooppaan tulisi varmaankin ainakin yleinen kysyntäsysäys, joka on omiaan ylläpitämään inflaatiota ja siinä tilanteessa korot voisivat laskea hitaammin. Kaikki on tietenkin kiinni yksityiskohdista ja siitä, mitä alueita siellä jälleenrakennetaan. Jos Venäjä ei luovuta valloittamiaan alueita, niin silloin itäistä Ukrainaa ei rakenneta läntisellä rahalla ja tuskin kovin nopeasti myöskään läntiset firmat haluavat sinne (Itä-Ukrainaan) mennä, Kangasharju muistuttaa.
Myös rahoituskysymykset ovat vielä täysin spekulaatioiden varassa: kuinka paljon, esimerkiksi EU:n jäsenmaat ja toisaalta kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat valmiita lainoittamaan Ukrainaa.
Puolustusmenojen arvioidaan kuitenkin tulevina vuosina nousevan ja puolustusteollisuuden investointien kasvavan, joten puolustusalan yrityksille tulevat vuodet voivat olla kukoistuksen aikaa.
– Siitä tulee enempi pitkän aikavälin talouskasvua. Puolustusteollisuus on nykyään paljon muutakin kuin tykkejä, ennen kaikkea teknologia- ja kyberratkaisuja, joissa Suomella on osaamista. Siinä on mahdollisuus myös tuottavuusvaikutukseen, jos sieltä poikii uusia ideoita, Kangasharju pohtii.
Rauhansopimus toisi eteen myös kysymyksen pakotepolitiikan jatkosta: missä mittakaavassa ja kuinka kauan niitä jatketaan. Jos pakotteita poistetaan, mitä seurauksia sillä olisi eurooppalaisille yrityksille: onko nähtävissä esimerkiksi jonkinasteinen energian tuonnin palautuminen Venäjältä Eurooppaan.
Pakotteet ovat Kangasharjun mukaan villi kortti. Se voi olla sekä neuvotteluvaltti että liikkuva osa, joista varsinkin Venäjä haluaa päästä eroon.
Mahdollisen pakotepolitiikan lieventämisen jälkeen yritykset joutuvat myös pohtimaan Venäjän markkinoille palaamista ja investoimista uudelleen. Nopeasta paluusta voi koitua myös mainehaittaa.
Esimerkiksi Suomen metsäteollisuus on aiemmin tuonut puuta itärajan takaa.
– Jos pakotteet loppuvat, miten tässä käy. Onko tuonti pysyvästi loppu vai jatketaanko sitä, Vanhala havainnollistaa esiin nousevia kysymyksiä.
Pakotteiden muuttamisesta seuraisi Kangasharjun mukaan lisää talousvaikutuksia.
– Jos Venäjä-pakotteet poistuisivat, niin kauppasuhteet alkaisivat vähitellen palautumaan. Mutta sukupolven pitää varmaankin vaihtua, että kukaan uskaltaa ainakaan Suomessa alkaa investoimaan Venäjälle, Kangasharju pohtii.
Suomen Pankin Vanhala muistuttaa, että Venäjän hyökätessä Ukrainaan Suomen Venäjän-viennin osuus kokonaisviennistä oli vain noin 5 prosentin luokkaa, kun vielä vuonna 2014 se oli noin 10 prosenttia. Yksittäisille yrityksille Venäjän markkinat ovat olleet merkittäviä.
– On myös olemassa mahdollisuus, että kaikista julistuksista huolimatta neuvottelut eivät johda sellaiseen sopimukseen, minkä kaikki osapuolet olisivat valmiita hyväksymään, Vanhala muistuttaa tilanteen epävarmuudesta.