Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun koko maan keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Keskilämpötila oli tänä vuonna 12,2 astetta. Tämä jakaa ennätyksen viime vuoden syyskuun kanssa. Vertailukelpoinen aineisto ulottuu 1900-luvun alkuun.
– On ennenkuulumatonta, että Suomen keskilämpötila on peräkkäisinä vuosina ennätyksellisen korkea samana kuukautena, kertoo meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta tiedotteessa.
Havaintoasemilla maan itä- ja pohjoisosassa syyskuu oli ennätyksellisen lämmin. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä syyskuun keskilämpötila oli 10,3 astetta, mikä on aseman yli 110-vuotisen havaintohistorian uusi syyskuun ennätys ja rikkoo vuosina 1934 ja 2023 tehdyn vanhan ennätyksen 0,3 asteella.
Ilmastonmuutos teki Sodankylässä syyskuusta noin 1,7 astetta lämpimämmän kuin mitä se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle syyskuulle on nykyilmastossa noin 23-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.
Syyskuun keskilämpötila vaihteli etelärannikon noin 15 asteesta Lapin luoteisosan noin kahdeksaan asteeseen. Poikkeama vertailukauteen 1991–2020 oli yleisesti 2–4 astetta, suurin poikkeama oli maan itäosassa.
Syyskuun ylin lämpötila, 28,0 astetta, mitattiin kuukauden viidentenä päivänä Kaarinan Yltöisissä ja Turun lentoasemalla. Kyseessä on syyskuun korkein lämpötila sitten vuoden 1968, jolloin mitattiin mittaushistorian korkein syyskuun lämpötila, 28,8 astetta. Kuukauden alin lämpötila, -9,8 astetta, mitattiin Sodankylän Vuotsossa kuukauden 23. päivänä.
Hellepäiviä oli syyskuussa peräti kahdeksan, mikä on syyskuun uusi hellepäivien ennätys. Edellinen ennätys, viisi hellepäivää, on vuodelta 1968.
Aurinko paistoi tavanomaista enemmän
Syyskuu oli Uudeltamaalta Koillismaalle ulottuvalla kaistaleella tavanomaista sateisempi, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa paikoin jopa poikkeuksellisen sateinen. Sadetta kertyi tällä alueella kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden.
Sen sijaan Pohjanmaan rannikolla ja paikoin maan itäosassa oli tavanomaista vähäsateisempaa. Erityisesti Pohjois-Karjalassa sadetta kertyi vain puolet tavanomaisesta syyskuun sademäärästä. Esimerkiksi Tohmajärvellä syyskuu oli vähäsateisin aseman 116-vuotisessa historiassa.
Eniten sadetta saatiin alustavien tietojen mukaan Lapinlahden Lamminkäyrällä, 141,1 millimetriä. Vähiten satoi Joensuu Pyhäselällä, missä kuukauden sademäärä oli vain 12,9 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä, 57,4 millimetriä, mitattiin Pudasjärvellä Jaurakkajärven havaintoasemalla kuukauden 13. päivänä.
Tilastoitava ensilumi satoi Enontekiön Kilpisjärvelle syyskuun 24. päivän aamuna, jolloin lumensyvyydeksi mitattiin kolme senttimetriä. Ensilumi satoi Suomeen muutaman päivän vertailukauden 1991–2020 mediaaniajankohtaa aiemmin. Kuukauden lopussa lunta oli ainoastaan Inari Angeli Lintupuolenselän havaintoasemalla, missä lumensyvyys oli 11 senttimetriä.
Auringonpaistetunteja kertyi syyskuussa 130‒200 tuntia. Niin etelässä kuin pohjoisessa aurinko paistoi 20‒40 tuntia tavanomaista enemmän.
Maasalamoita havaittiin 3641 kappaletta, kun niitä keskimäärin havaitaan syyskuussa noin 2800 kappaletta.
