Suomalaiset palauttivat vuonna 2024 yhteensä noin 2,3 miljardia juomapakkausta, Suomen palautuspakkaus Palpa kertoo.
Ylivoimaisesti eniten palautettiin tölkkejä, joita järjestelmän kautta saatiin kiertoon yli 1,5 miljardia kappaletta. Muovipulloja palautettiin noin 700 miljoonaa ja lasipulloja 130 miljoonaa kappaletta. Kaikkiaan palautettujen juomapakkausten määrä kasvoi peräti 130 miljoonalla vuoden 2023 palautusmääristä.
– Pullonpalautusjärjestelmämme on hyvä esimerkki aidosti toimivasta kiertotaloudesta, jossa monet toimijat pelaavat yhteen. Tärkein tekijä yhtälössä on kuitenkin palauttaja itse. Ilman suomalaisten palautusintoa ja syvään iskostunutta palautuskulttuuriamme eivät tärkeät materiaalit pääse kiertämään uusiksi pulloiksi ja tölkeiksi, kertoo pantillisten juomapakkausten kierrätystä hallinnoivan Palpan johtaja Tommi Vihavainen tiedotteessa.
Palpan kierrätysjärjestelmässä juomapakkausten kierrätys on toteutettu niin sanottuna suljettuna kiertona, jolloin pullojen ja tölkkien materiaalista valmistetaan uusia pulloja ja tölkkejä. Näin materiaalit voivat pysyä kierrossa hyvin pitkään.
Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna noin 420 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta. Palautuneina panttirahoina tämä tarkoittaa keskimäärin 64 euroa suomalaista kohden.
Maakunnittain tarkasteltuna eniten pulloja ja tölkkejä palautettiin Lapissa. Siellä yhtä asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta. Siinä missä Lapin palautusmäärä on pysynyt samana vuoden 2023 luvuista, Etelä-Savo on noussut Lapin kintereille 521 palautuksella asukasta kohden. Myös Kainuu ja Kymenlaakso ovat kirineet vuoden aikana Etelä-Karjalan ohi. Ahvenanmaalla palautusmäärä asukasta kohden on maakunnista matalin, 305 juomapakkausta asukasta kohden.
– Maakuntakohtaiset erot ovat jonkin verran tasaantuneet, vaikkakin perinteiset mökkikunnat sekä turismin keskittymä Pohjois-Suomessa näkyy edelleen tilastoissa. Alueellista vertailua oleellisempaa on kuitenkin palautettujen pullojen yhteismäärä, sillä jokainen pullo ja tölkki tulisi saada kiertoon, Vihavainen tiivistää.
Ahkerimpien palauttajakuntien kärkeä dominoivat viime vuoden tapaan pohjoiset kunnat Utsjoki, Kittilä ja Inari. Ainoana eteläisempänä kuntana viiden kärkeen nousee neljännelle sijalle vuoden alusta Mäntyharjuun liittynyt Pertunmaa. Siellä palautettiin 840 juomapakkausta asukasta kohden.
Maakuntatasolla katsottaessa ahkerimmat palauttajat eivät tyypillisesti löydy alueen isoimmista kaupungeista. Uudenmaan palautushuippu löytyykin Hangosta, Pirkanmaan Pirkkalasta, Varsinais-Suomen Kustavista ja Keski-Suomen Joutsasta.
Kahdenkymmenen Suomen suurimman kaupungin joukosta eniten juomapakkauksia palautetaan Porissa, jossa palautetaan jopa 544 juomapakkausta per asukas. Isojen kaupunkien joukossa vähiten pakkauksia palautetaan Espoossa (292 pakkausta) ja Helsingissä (332 pakkausta asukasta kohden).
LUE MYÖS:
Palautatko paljon pulloja? Voit joutua maksamaan verot
Lajitteletko roskat väärin? Moni tekee nämä virheet
