Talouden pohja on nyt ohitettu, valtiovarainministeriön (VM) tuore talousennuste ennakoi. Ministeriö esitteli ennustetta tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Ennusteen mukaan Suomen talous on kasvanut hieman koko alkuvuoden. Talouskasvu vahvistuu loppuvuonna.
Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku vauhdittavat kulutusta. VM kuitenkin huomioi, että hallituksen tekemät sopeuttamistoimet heikentävät jonkin verran kulutusta.
– Itse asiassa kotitalouksien kulutus on pysynyt kasvussa koko heikon ajan. Uskomme, että kotitalouksien kulutuksen kasvu nopeutuu ensi vuonna, finanssineuvos Janne Huovari sanoi tilaisuudessa.
Myös vientimarkkinoiden elpyminen lisää vientiä.
Rakentaminen elpyy ja työllisyys kasvaa
Rakentaminen on vähentynyt roimasti, mutta lasku näyttäisi VM:n mukaan nyt pysähtyneen. Korkojen aleneminen piristää asuntomarkkinoita vuonna 2025. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat kasvaneet taantumasta huolimatta. Investointeja kasvattavat jatkossa erityisesti energiamurros ja etenevä digitalisaatio.
Työllisyys vähenee tänä vuonna reilulla 10 000 hengellä. Voimakkainta työllisyyden väheneminen on ollut rakennusalalla. Ensi vuonna, kun talous toipuu, työllisyys alkaa kasvaa, ja kasvu jatkuu vuonna 2026. Hallituksen työllisyystoimet sekä maahanmuutto lisäävät työvoiman tarjontaa ja luovat työllisyydelle tilaa kasvaa, kun tuotanto elpyy.
Työttömien määrä kasvoi alkuvuonna laaja-alaisesti, mutta kesällä työttömyyden kasvu näyttäisi pysähtyneen. Vuonna 2024 työttömyysaste nousee kahdeksaan prosenttiin. Työttömyys vähenee ensi vuodesta alkaen mutta jää 7,2 prosenttiin vuonna 2026.
Julkisen talouden alijäämä jatkuu
Julkisen talouden alijäämä oli 2,9 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2023. Kuluvaan vuoteen lähdettiin ennestään heikosta tilanteesta. Huolimatta siitä, että verotuloja on kertynyt suhdannetilanteeseen nähden kohtalaisesti, julkisen talouden alijäämä kasvaa ennusteen mukaan 3,7 prosenttiin suhteessa bkt:hen tänä vuonna.
– Näyttää, että talouden ankeuteen käännettä odottaneiden kärsivällisyys palkitaan. Sen sijaan julkisen talouden näkymiin ei voi suhtautua yhtä luottavaisesti. Vaikka alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu, julkinen taloudenpito pysyy riskirajoilla, ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander sanoi.
Investoinnit varautumiseen ja turvallisuuteen kasvattavat valtion menoja samalla, kun inflaatiosta ja palkankorotuksista aiheutuva menojen kasvu hidastuu. Hyvinvointialueilla ja kuntahallinnossa menojen kasvu on jatkunut nopeana ja alijäämät pysyvät suurina. Etuuksien suuret indeksikorotukset kasvattavat työeläkelaitosten menoja reilusti vielä tänä vuonna, mutta työeläkelaitokset pysyvät silti tukevasti ylijäämäisinä. Kasvanut työttömyys on lisännyt muiden sosiaaliturvarahastojen menoja samalla, kun työttömyysvakuutusmaksun alennus on pienentänyt niiden tuloja.
Kun talous toipuu, verotulojen kasvu piristyy ja työttömyysmenot alkavat pienentyä. Lisäksi hallituksen päättämät toimet, joista ennusteessa on mukana noin kahdeksan miljardia euroa vuoden 2027 tasolla, vahvistavat valtion taloutta voimallisesti ensi vuodesta alkaen. Velanhoitomenot ja investoinnit puolustukseen kasvattavat valtion menoja ennustejakson aikana. Hidastunut inflaatio hidastaa menojen kasvua valtiolla ja ensivuodesta eteenpäin myös sosiaaliturvasektorilla. Sen sijaan paikallishallinnon kustannuspaineet eivät ota hellittääkseen ja henkilöstöpula uhkaa kasvattaa kalliita ostopalveluja. Näiden eri suuntaan ajavien tekijöiden seurauksena julkisen talouden alijäämän ennakoidaan pienenevän 3,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen ensi vuonna ja siitä vähitellen 2,1 prosenttiin vuonna 2028.
Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät yhdessä talouden taantuman kanssa kasvattavat julkisen velan yli 80 prosenttiin suhteessa bkt:hen tänä vuonna. Pienevät alijäämät ja talouden kasvun nopeutuminen hidastavat velkasuhteen kasvua vuodesta 2025 eteenpäin. Ennusteessa velkasuhteen kasvu jatkuu koko ennustejakson. Sen sijaan skenaariossa, jossa hallituksen koko yhdeksän miljardin euron toimenpidekokonaisuus toteutuu suunnitellulla tavalla suunnitellussa aikataulussa, velkasuhde vakautuu hetkellisesti vaalikauden vaihteessa.
Näyttää, että talouden ankeuteen käännettä odottaneiden kärsivällisyys palkitaan. Sen sijaan julkisen talouden näkymiin ei voi suhtautua yhtä luottavaisesti. Vaikka alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu, julkinen taloudenpito pysyy riskirajoilla @VMuutiset #ennuste 1/2 https://t.co/0LVRI2nqET pic.twitter.com/YLFGk2s214
— Mikko Spolander (@MikkoSpolander) September 23, 2024
