Lähiviikkoina kannattaa seurata presidentinvaaligallupeissa sitä, miten ne käsittelevät Ei osaa sanoa -vastauksia (EOS).
Asian voi tarkistaa helposti esimerkiksi siitä, onko kaikkien ehdokkaiden kannatus tuloksissa yhteensä 100 prosenttia vai alle sen.
Presidentinvaalissa 2012 tuli riesaksi kaksi erilaista tapaa julkistaa galluptuloksia. Oli perinteinen tapa, ja tuli EOS:t mukaan tulokseen laskeva uusi tapa. Syntyi väärinkäsityksiä ja hurjiakin otsikoita. Todelliset numerot piti laskea itse uudestaan… Ehkä jopa yritettiin synnyttää mielikuvia kannatuskehityksistä.
Tuolloinen uusi käytäntö oli siis listata Ei osaa sanoa -vastaukset omaksi ryhmäkseen 100 prosentin joukkoon. Niitä saattoi olla 15-25 prosenttia. Niinpä ehdokkaiden yhteinen kannatus jäi selvästi alle sadan prosentin. Näin ehdokkaiden kannatusluvut näyttivät pienempää kuin perinteinen, oikea tulos oli.
Tämä käytäntö nirhaisee erityisesti kärjessä olevaa tai kärjessä olevia ehdokkaita. Heidän johtonsa ei numeropelin jälkeen näytä enää aivan yhtä selvältä.
Omituisuus asiassa on, että itse vaalituloksissahan Ei osaa sanoa -vastauksia ei tietenkään ole olemassa.
Nyt samaa uutta EOS-käytäntöä on taas nähty gallupeissa.
Asia ei ole ihan niin mitätön kuin ehkä voi ensi kuulemalta ajatella. Esimerkiksi tällä hetkellä voi olla suurta merkitystä sillä, näytetäänkö jollekin kärkiehdokkaalle 15 vai 20 prosentin gallupkannatusta. Vaikka ero tuntuisikin pieneltä, voi kyseessä olla ratkaiseva mielikuva-asia toisen kierroksen paikasta kamppaillessa.
Miksei galluptuloksen julkistaja edes voisi kertoa tuloksensa molemmilla tavoilla? Silloin ainakin kaikki mahdollinen haluttu tulisi sanottua.
Ja taas se tapahtunut: kannatuskyselyitä presidentinvaaleissa julkaistaan kahdella eri tavalla.
Yle perkasi EOS:t yms. pois (so. kuten puoluekannatusmittaukset julkaistaan), kun esim. HS ja MT kertovat tulokset ”ei-äänestävillä”.https://t.co/R2G0ZKGRyM— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) November 22, 2023
