Loppuvuonna syntyneillä naisilla on muita useammin ongelmia mielenterveyden kanssa, ilmenee Työn ja talouden tutkimus Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
Ero näkyy aikuisiässä sekä masennuslääkkeiden käytössä että masennuksen vuoksi tarvittavassa sairaalahoidossa.
Tutkimuksessa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18-vuotiaasta 32-vuotiaaksi. Tutkijat vertasivat tammikuun alussa syntyneitä juuri ennen vuodenvaihdetta syntyneisiin.
Alkuvuodesta syntyneiden naisten todennäköisyys ostaa masennuslääkkeitä oli 1,5 prosenttiyksikköä eli 5,4 prosenttia pienempi kuin juuri ennen vuodenvaihdetta syntyneillä. Masennuksesta johtuvan sairaalahoidon todennäköisyys oli puolestaan 0,5 prosenttiyksikköä eli 21,7 prosenttia pienempi.
Erot alkoivat näkyä 23 ikävuoden jälkeen ja olivat selvimpiä 30 vuoden ikää lähestyvillä naisilla. Miehillä vastaavaa vaikutusta ei havaittu.
Lähes vuoden ikäero koulun alkaessa
Tutkijat yhdistävät tuloksen koulunaloitusikään ja oppilaan suhteelliseen ikään omassa luokassaan.
Suomessa lapset aloittavat koulun pääsääntöisesti sen kalenterivuoden elokuussa, jona he täyttävät seitsemän vuotta. Tammikuun alussa syntynyt lapsi voi siksi olla koulun alkaessa lähes vuoden vanhempi kuin saman vuosiluokan joulukuun lopussa syntynyt oppilas.
Tutkimuksessa juuri vuodenvaihteen ympärillä syntyneiden vertaaminen mahdollisti tutkijoiden mukaan koulunaloitusiän vaikutuksen erottamisen muista taustatekijöistä. Ryhmät ovat muuten hyvin samankaltaisia, mutta ne aloittavat koulun eri-ikäisinä.
Tulosten perusteella koulun aloittaminen vanhempana ja kypsempänä näyttää olevan yhteydessä naisten parempaan mielenterveyteen vielä vuosia kouluajan jälkeen.
Osa erosta selittyy koulutuksella. Alkuvuodesta syntyneillä naisilla oli parempi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo, ja he suorittivat useammin korkeakoulututkinnon. Koulutuserot selittivät kuitenkin vain osan mielenterveydessä havaitusta vaikutuksesta.
Vaikutukset olivat selvimpiä naisilla, joiden vanhemmilla oli keskiasteen koulutus.
– Tulokset osoittavat, että koulun aloittamiseen liittyvät erot eivät jää lapsuuteen. Ne näkyvät naisten mielenterveydessä vielä lähes 30 vuoden iässä, Laboren johtava tutkija Petri Böckerman sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa koulun aloittamiseen liittyviä joustoja ja lasten ikäerojen huomioimista luokassa kannattaa punnita huolellisesti. Samalla on huomioitava mahdolliset haitat, kuten työuran myöhäisempi alkaminen.
Aiemmissa tutkimuksissa oppilaan suhteellisen iän on havaittu olevan yhteydessä muun muassa koulumenestykseen ja ADHD-diagnoosien yleisyyteen. Aikuisiän mielenterveyteen ulottuvista vaikutuksista on sen sijaan ollut vähän tutkimustietoa.
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteriaineistoihin vuosina 1977–1986 syntyneistä suomalaisista. Mielenterveyttä mitattiin Kela-korvattujen mielenterveyslääkkeiden ostoilla sekä mielenterveyssyistä kirjatuilla sairaalahoitojaksoilla.