Helsingin Länsisatamasta Länsiväylälle kulkevan satamatunnelin pitäisi ratkaista Jätkäsaaren ruuhkat ja turvata sataman kasvu. Hankkeesta tullaan kuitenkin käymään jopa vuosien kuntapoliittinen kädenvääntö.
Aihe on nyt kuuma, kun valittavasta linjausvaihtoehdosta pitäisi pian päättää Helsingin kaupungin ja Sataman kesken, mutta intressit eroavat.
Kokoomuksen kuntapoliitikko Otto Meri kuvaili Verkkouutisille, että tuntuu, kuin ”tässä taisteltaisiin totuudesta”. Jokaisella on asiaan omat, jopa päinvastaiset faktansa. Tämä oli helppo havaita myös puolueiden edustajien kanssa puhuessa.
Tunnelin linjausvaihtoehdot ovat karsiutuneet kahteen ja kummassakin on ongelmansa. Nopeimmillaan tunneli voisi olla käytössä 2030-luvun alkupuolella. Hitaimmillaan 2040-luvulla – jos silloinkaan.
Lyhyin A-vaihtoehto silpaisisi palan ja arviolta sata puuta pois Lapinlahden puistosta, jolla on pienehkö, mutta äänekäs puolustajajoukko. Ilmarisen toimitalon viereen päätyvä linjaus tarkoittaisi kaupungin mukaan myös sitä, ettei Salmisaareen ajateltua runsasta lisäkaavoitusta voisi tehdä.
D-vaihtoehto tulisi maan pinnalle vähän kauempana Länsiväylällä, mutta reitillä on kolme Helenin maanalaista öljyvarastoa, joiden tilanne pitäisi ensin ratkaista. Kallioperässä saattaa HS:n mukaan esiintyä jopa epävakautta.
D-linjauksen aiheuttamaa useiden vuosien hidastusta ja yli sadan miljoonan euron lisärahanmenoa vähätellään, arvioi Verkkouutisille lähde, jonka mukaan rakentaminen voi osoittautua jopa mahdottomaksi.
”D-vaihtoehtoa kannattavat ne, joita ei haittaa, vaikka koko tunneli jäisi rakentamatta”, hän tiivistää.
Toisaalla tähdennetään, että satamatunnelista ei ole tehty toteutuspäätöstä. Päättäjissä on myös hankkeen kannattavuutta epäileviä.
Kuokka maahan -vaiheen päätös menee seuraavalle valtuustokaudelle ja riippuu sen ajan poliittisista voimasuhteista. Periaatepäätöksellä tunnelin suunnittelu aikanaan sidottiin siihen, että Eteläsatama puolestaan vapautuu rakentamiseen ja kantakaupungin laajentamiseen.
Apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) heitti ilmaan, että Viking Linen Tallinnan-alukset voisi olla mahdollista siirtää Katajanokalta Jätkäsaareen ilman tunneliakin. Tämä näkemys tyrmättiin Sataman johdosta heti.
Vihreille on vaikea pala satsata autoliikenneinfraan, siitäkin huolimatta, että Jätkäsaaren liikennettä on kuvailtu kaaosmaiseksi, tai että Suomen vienti tai vaikkapa huoltovarmuus tarvitsee raskasta liikennettä satamaan. Helsingin Satama on luvannut maksaa tunnelin, mutta kyse on kaupungin kokonaan omistamasta yhtiöstä.
Mikäli kokoomus, vihreät ja SDP jatkaisivat Helsingin suurimpina puolueina seuraavissa kuntavaaleissa ja perussuomalaiset edelleen kannattaisi ja vasemmistoliitto vastustaisi tunnelia, lopullisessa päätöksessä vaa’ankieliasemaan pääsisivät demarit. He ovat puoltaneet tunnelia.
Tulevaa asetelmaa ei puolueesta haluttu kuitenkaan kommentoida. Ylipäätään SDP:n Eveliina Heinäluoma piti kummallisena sitä, että tunnelivaihtoehdoista on jo suunnittelun tässä vaiheessa otettu vahvoja kantoja.
Demareille voi kuitenkin jäädä käteen musta pekka. Puolue on profiloitunut Lapinlahti-suojelijana, mutta jos A-vaihtoehtoon päädytään, vihreät voivat syyttää SDP:tä Lapinlahden tuhoamisesta.
Tosin puiston kokoon nähden tuhoretoriikan voi myös kyseenalaistaa.
LUE MYÖS:
Helsingin jättitunnelin ratkaisun hetket: Vihreät ajavat 130 miljoonaa euroa kalliimpaa vaihtoehtoa
