Suomi tarvitsee tiekartan noustakseen etäohjattavan teknologian suurvallaksi. Tavoitteena on kehittää Suomesta kansainvälisesti johtava drooniteknologiamaa seuraavien viiden vuoden aikana.
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan kolme vuotta sitten on kiihdyttänyt droonien kehittämistä ja käyttöä hurjasti.
– Taistelukentän kuningas on kuollut. Näin sanoi eräs ukrainalainen kollegani, lainaa Puolustusvoimien tutkimusjohtajan tehtävästä helmikuun alussa eläköitynyt eversti evp Jyri Kosola ja näyttää kuvan tuhotusta panssarivaunusta.
– 75 prosenttia tappioista tulee nykyään muista kuin perinteisistä sotatarvikkeista. Kukaan ei tuo raskasta kalustoa 3-5 kilometrin päähän rintamasta koska droonit löytävät. Toisaalta droonilla pääsee vastustajan pääkaupunkiin: Moskovaankin on isketty.
Puhutaan sodan kaikkiallistumisesta: sota on läsnä koko yhteiskunnassa, kriittisessä infrastruktuurissa, eikä vain sotilaiden kesken.
– Ainakaan meille puolustusvoimissa tämä ei ole tullut yllätyksenä. Se mikä ehkä on yllättänyt, on ollut muutoksen kokonaisvaltaisuus.
Suomen kannalta tämä tarkoittaa, että perinteinen asetarvikkeiden tuotanto ei yksin riitä. Jos halutaan välttää kulutussotaan joutumista, tarvitaan muita kuin kulutussodassa käytettäviä tarvikkeita.
Miten pysyä nopean kehityksen tahdissa? Droonit eivät ole pelkästään sotakoneita, vaan paljon tutumpia ovat kuvauskopterit. Mutta merikäyttöön on myös omat drooninsa, ja melko vähän aikaa sitten ruokalähettijätti Wolt kertoi pilotoivansa ruokakuljetuksia drooneilla.
Vähintään muutamia satoja sidoryhmien edustajia löi viisaat päänsä yhteen. Syntyi keskustelunavaus: Suomen droonistrategia.
– Tämä on nöyrä keskustelunavaus, sanoo strategian muotoiluun ja esittelyyn osallistunut kansanedustaja Jarno Limnell (kok). Alan toimijat itse halusivat strategian.
Tavoitteena on kehittää Suomesta viidessä vuodessa johtava suurvalta drooniteknologian ja niihin liittyvän liiketoiminnan kehittämiselle. Strategiaan osallistunut Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko arvioi, että droonien vaikutukset yhteiskuntaan voivat olla yhtä suuria kuin internetin aikoinaan.
– Patrialla on tuotantokapasiteettia kymmeniin tuhansiin drooneihin vuodessa, länsimaisilla komponenteilla, Rautalinko sanoi mutta myönsi, ettei kehitys tietenkään riipu yhdestä suurestakaan yrityksestä vaan yhteistyöstä. Ovet pidetään auki – Suomen parhaaksi.
Droonistrategiassa ehdotetaan esimerkiksi, että Suomen viranomaisilla kannattaisi olla yhteinen droonikalusto. Kansallinen tuotanto on avaintekijä huoltovarmuudelle. Sekä siviili- että puolustusratkaisuiden viennillä taataan kansallista tuotantoa. Vähiä voimavaroja ei kannattaisi pilkkoa eri hallinnonaloille, vaan yhdistää. Oli kyse sitten kadonneen etsiminen maastosta tai metsäpalon seuraaminen: isommasta poolista voisi käyttää tarpeen mukaan.
Suomi on paikka, joka pystyy tarjoamaan loistavia testausympäristöjä, koska olemme iso ja monimuotoinen, melko tasainen ja myös harvaan asuttu maa. Se mikä toimii Suomessa, toimii todennäköisesti muuallakin: esimerkiksi arktiset olosuhteet ovat ainutlaatuiset.
Koko strategiaan voi tutustua tästä linkistä.
