Reilu vuosi sitten huhtikuussa matkaan laukaistu Jupiter-luotain Juice ohittaa Kuun ja Maan Suomen aikaa tiistaina ja keskiviikkona 20.–21. elokuuta. Ensin luotain ohittaa Kuun ja vuorokausi myöhemmin Maan.
ESA:n satelliitin rataa muutetaan, jotta sen matka Jupiteriin olisi mahdollinen. Ilman planeettojen apua luotain ei nimittäin pääsisi Jupiteria kiertävälle radalle, sillä matka vaatisi liikaa rakettipolttoainetta.
Luotaimen tuplaohitus on harvinaislaatuinen, sillä ensimmäistä kertaa käytetään yhdessä sekä Maata että Kuuta muuttamaan luotaimen rataa tällaisella ”painovoimalinko-ohituksella”.
Aalto-yliopiston avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallion mukaan jo yhden painovoimalinko-ohituksen teko on vaativa tehtävä, mutta kaksoisohitus lisää vaikeutta entisestään.
– Tätä voisi kuvata lauseella ”taivaallinen tuplaflipperi Jupiteriin”, sanoo Kallio, joka on ollut mukana luotaimen yhden mittalaitteen suunnittelussa ja rakentamisessa.
Luotain on lähimmillään vain noin 700 kilometrin etäisyydellä Kuun pinnasta. Tämä tapahtuu Suomen aikaa tiistaina kello 00.16. Lähimmillään Maata Juice on puolestaan keskiviikkona kello 00.57 Suomen aikaa. Luotaimen etäisyys Maan pinnasta on tuolloin vain reilu Maan säde, eli noin 6 800 kilometriä.
Kuun ja Maan ohilennon jälkeen luotainta auttaa matkallaan seuraavaksi Venus, jonka ohilento tapahtuu ensi vuonna. Matkalla Jupiterin kiertoradalle Maa ohitetaan vielä kahdesti, vuosina 2026 ja 2029, jotta luotain pääsee perille kesällä 2031.
Mittauksia suomalaisilla laitteilla
Juice-luotain lähti kahdeksan vuoden matkalleen kohti Jupiteria huhtikuussa 2023 toiseksi viimeisellä Ariane 5 -kantoraketilla. Mukanaan sillä on myös suomalaisia mittalaitteita.
Tutkijat Aalto-yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksella ovat olleet mukana suunnittelemassa ja rakentamassa luotaimen matkassa olevaa PEP-mittalaitetta, joka perille päästyään tutkii Jupiterin kuiden pinnoista irtoavia sekä niihin iskeytyviä hiukkasia.
Sen ja muiden laitteiden avulla tutkitaan elämän edellytyksiä Jupiterin kuissa, joiden jäisten pintojen alla uskotaan olevan valtameriä.
– Odotamme jännittyneenä mittalaitteemme antamia havaintoja, kommentoi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari-Matti Harri.
PEP tekee kuitenkin mittauksia jo Kuun ja Maan ohilentojen aikana, mikä tekee tapahtumasta Esa Kallion mukaan hyvin merkityksellisen suomalaistutkijoille.
– Pääsemme tekemään ainutkertaisia mittauksia Maan avaruusympäristöstä ja myöhemmin vertaamaan niitä Jupiterin avaruusympäristössä vuonna 2031 samoilla mittalaitteilla tehtäviin mittauksiimme, Kallio kertoo.
