Takatalvi yllätti. Vastaavaa huhtikuuta ei ole nähty hetkeen.
– Huhtikuu on ollut kokonaisuudessaan harvinaisen kylmä ja kuluneella viikolla on ollut harvinaisen kylmiä päiviä. Terminen kasvukausi on viikon, pari myöhässä, sanoo Ilmatieteenlaitoksen päivystävä meteorologi Verkkouutisille.
Termisellä kasvukaudella tarkoitetaan tilannetta, jossa päivän keskilämpötila nousee pysyvästi viiden asteen yläpuolelle.
– Kun menemme toukokuun puolelle, niin alamme nähdä Etelä-Suomessa pientä tavanomaista lämpimämpää signaalia. Ensi viikosta lähtien sää lämpenee ja päästään lähemmäksi vuodenaikaan nähden normaaleja lukemia, Ilmatieteenlaitokselta luvataan.
Vuoden 1961 jälkeen kevät on alkanut myöhäisimmillään Etelä-Suomessa vasta huhtikuun puolen välin jälkeen. Kun muualla Euroopassa puhutaan historiallisen lämpimästä vuodesta, niin Suomessa tehdään päinvastaista historiaa.
Ruoan hinta on noussut viime vuosina rajusti. Tänä vuonna ruoanhinnan piti kuitenkin alkaa kulkea laskusuuntaan. Voiko myöhästynyt kevät ja takatalvi viivästyttää paitsi kasvukauden alkua myös ruoanhinnan laskua?
– Jos takatalvi jatkuu tällaisenaan ja emme saa kovia talvipakkasia, niin en näe, että satotasoissa tai tuottajahinnoissa tulee näkymään mitään heittelyä. Tämä on tilanne ainakin koko maan suhteen. Yksittäistä heittelyä saattaa esiintyä, sanoo Pellervon taloustutkimuksen maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola Verkkouutisille.
– Paikkakuntatason vaihtelut ovat mahdollisia. Tiedossani ei ole, että Etelä-Suomessa kylvöjä olisi vielä aloitettu. Tämä kevät on ollut hitaamman puoleinen, kun huhtikuun loppuun mennessä ei päästä pelloille. Joillakin pelloilla se saattaa aiheuttaa harmia.
Yli-Liipola on viljelijä itsekin. Hänen mukaansa kevätkylvöjen aloitus osuu tänä vuonna Etelä-Suomessa viikkoa tai paria myöhempään ajankohtaan kuin normaalikeväinä. Yleensä kylvöt on päästy aloittamaan Etelä-Suomessa kuitenkin huhtikuun vaihtuessa toukokuuksi.
– Tänä vuonna päästään kylvöt aloittamaan myöhemmin kuin kertaakaan 2020-luvulla ennen tätä, Yli-Liipola sanoo.
Tämä saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia joillekin viljelijöille, koska Suomessa aikaikkuna kevätkylvöille on lyhyt. Suurta huolta siitä, että halla olisi korjannut viljasadon ei suomalaisen kuluttajan tarvitse kantaa.
Tavallista huonompi viljasato ei myöskään nosta suuresti viljatuotteiden hintaa ja ei näin ollen ruoki inflaatiota.
– Viljatuotteiden hinnanmuodostus on hyvin erilainen verrattuna liha- tai maitotuotteisiin. Raaka-aineen osuus on hyvin pieni viljatuotteissa, jolloin niiden hinnanvaihtelut eivät vaikuta niin paljon kuin lopputuotteen kuluttajahintoihin kuin muissa maataloustuotteissa, Yli-Liipola sanoo.
– Esimerkiksi palkkakustannukset ovat viljatuotteiden kohdalla paljon isommassa roolissa kuin liha- ja maitotuotteissa. Leipätuotteissa kuluttajahintojen lasku seuraa paljon enemmän muiden kustannusten laskua kuin viljan raaka-ainehintoja. Vuoden mittaan emme tule näkemään dramaattista laskua, mutta maltillista laskua on odotettavissa.
