Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain 3 miljardia euroa korkeammalla tasolla, jos Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) dataikkunaan listatuista vihreistä investointihankkeista toteutuisi viidennes. Tämä vastaa noin prosenttia Suomen nykyisestä bkt:sta.
Tämä selviää Gaian / Swecon tuottamasta tiistaina julkaistusta raportista, jossa on ensimmäistä kertaa selvitetty vihreiden investointien vaikutuksia kansantalouteen.
Suomessa on EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan vireillä yli 270 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita. Näistä noin 14 miljardia on jo tuotannossa. Valtaosa hankkeista on vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa.
Gaian / Swecon toteuttama selvitys kohdistuu dataikkunan tämänhetkiseen sisältöön oletuksella, että hankekannasta etenisi tuotantoon asti noin 20 prosenttia, vastaten 58 miljardin euron investointeja. Tähän oletukseen on päädytty arvioimalla eri hankevaiheiden etenemisen tyypillisiä todennäköisyyksiä, ei yksittäisten hankkeiden tilannetta.
Raportin mukaan työllisyys kasvaisi vuositasolla 12000 henkilöllä, jos viidennes hankkeista toteutuisi. Verotulot voisivat kasvaa kumulatiivisesti yli 16 miljardilla eurolla hankkeiden 30 vuoden elinkaaren aikana. Kumulatiivisesti bkt-kasvu olisi 96 miljardia euroa seuraavan 30 vuoden aikana.
Työllisyysvaikutuksista noin 40 prosenttia muodostuisi hankkeiden investointivaiheesta ja loput tuotantovaiheen ajalta.
Raportin mukaan alueellisia talousvaikutuksia voidaan entisestään parantaa kotimaisuusastetta nostamalla, johon sisältyvät myös investointien toteutuksessa käytettävä teknologia, alihankintapalvelut ja työ. Vielä suurempia mahdollisuuksia syntyy viennistä, jos Suomessa kehitettyjä ratkaisuja voidaan hyödyntää vastaavissa investointihankkeissa maailmalla.
Talousvaikutukset voivat nousta vielä edellä esitettyäkin korkeammiksi, mikäli suurempi osa hankekannasta saataisiin toteutumaan. Tässä Suomea auttaa myös uusi konkreettinen täsmätyökalu, arvioi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.
– Vihreiden investointien verohuojennus parantaa Suomen asemia kansainvälisessä investointikilpailussa. Toivottavasti se saadaan käyttöön ripeästi. Samoin on tärkeää saada investointiluvituksen reformi sujuvoittamaan lupaprosesseja, Heinonen toteaa.
Suomessa on energiamurros ei etene pelkkien irrallisten hankkeiden varassa, vaan se perustuu arvoketjuille. Maailman maat käyvät ankaraa kilpailua näistä klustereista.
– Suomen todellinen testi liittyykin siihen, saadaanko toisistaan riippuvaiset investoinnit etenemään riittävän samatahtisesti ja ripeästi, jotta tänne rakentuu mahdollisimman korkeaan jalostusarvoon ulottuvia arvoketjuja. Globaalissa kilpailussa pärjätäkseen Suomen on kyettävä ensi vaiheessa voittamaan klustereiden keskiössä olevia ankkuri-investointeja, jotka helpottavat seuraavien hankkeiden houkuttelua, Heinonen korostaa.
Raportin tilasivat EK, Akkuteollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Metallinjalostajat ry, Suomen Uusiutuvat ry ja Suomen Vetyklusteri.
