Isännöitsijöitä tarvitaan lähivuosina lisää, sillä moni alan ammattilainen on jäämässä eläkkeelle. Erityisesti nuoria kaivataan alalle lisää.
Alan ammattilaiset ovat keskimäärin 50-vuotiaita ja joka neljäs on yli 57-vuotias, Isännöintiliitto kertoo.
Myös isännöinnin parissa työskentelevät jakavat kyselyssä näkemyksen siitä, että töitä riittää jatkossakin. Isännöinnin ammattilaiset -tutkimuksen tuloksista selviää, että yli 90 prosenttia alalla työskentelevistä ammattilaisista pitää isännöintialan työllisyysnäkymiä hyvinä. Osuus on kasvanut tutkimuksen edellisestä kerrasta vuonna 2020.
– Erittäin hyvä työllisyysnäkymä kertoo tietenkin myös siitä, että alalle kaivataan uusia tekijöitä, toteaa tiedotteessa Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen.
Ansiotaso alalla vaihtelee riippuen työnkuvasta. Kaikkien työnkuvien osalta palkat ovat keskimäärin kuitenkin nousseet viime vuosien aikana. Isännöitsijän työtä tekevän mediaanivuosiansio on tällä hetkellä 49 800 euroa. Kuukausitasolla tämä tarkoittaa 4 150 euron tyypillistä tienestiä.
Kyselyssä valtaosa alan ammattilaisista vastasi olevansa tyytyväisiä työnsä sisältöön. Työssä pidetään erityisesti sen monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta. Myös vapaus ja itsenäisyys sekä työyhteisö ja kollegat nousevat esiin.
Työn monipuolisuus käy ilmi tarkasteltaessa isännöintityötä tekevien työajan jakautumista eri tehtäviin. Kontaktit asiakasyhtiöiden hallitusten, osakkaiden ja asukkaiden kanssa vievät eniten aikaa. Näiden kontaktien osuus kokonaistyöajasta on kuitenkin ainoastaan 28 prosenttia, mikä kertoo siitä, että työhön liittyy valtavasti muutakin. Myös muun muassa hallinnollisiin kokouksiin kuluu runsaasti aikaa (19 %).
Asunto-osakeyhtiöiden määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut vuosi vuodelta, mikä johtuu pääasiassa uudistuotannon määrästä ja kaupungistumisesta. Tällä hetkellä asunto-osakeyhtiöitä on kaupparekisterissä 91568.
– Vaikka asuinrakennusten uudistuotanto elää tällä hetkellä uusien aloitusten osalta jääkautta, ei tarve uusille asunnoille Suomen suurissa kasvavissa kaupungeissa ole katoamassa minnekään. Ennusteiden mukaan kaupungistuminen Suomessa jatkuu. Suuriin kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen suuntaa uusia asukkaita niin muualta Suomesta kuin ulkomailtakin. Uusia isännöitäviä taloyhtiöitä syntyy jatkossakin, Rekonen kommentoi.
Toimialan työnkuvat tulevat monipuolistumaan. Kasvukeskuksissa täytyy keskittyä nykyistä enemmän monikielisen ja monikulttuurisen asumisen edistämiseen. Esimerkiksi Helsingissä tulee ennusteiden valossa olemaan yhä useampia taloyhtiöitä, joiden asukkaista merkittävä osa puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin Suomea.
– Laadukkaan isännöinnin kilpailuvalttina tällaisissa taloyhtiöissä on tulevaisuudessa osata avoimin mielin palvella erikielisiä ja eritaustaisia asiakkaita heidän tarvitsemallaan tavalla, sanoo Rekonen.
Kaukana suurista kaupungeista sijaitsevilla muuttotappiopaikkakunnilla taloyhtiöiden väki puolestaan ikääntyy ja vähenee. Näillä alueilla on yhä enemmän taloyhtiöitä, joissa Isännöintiliiton mukaan pitäisi suurten peruskorjausten sijasta pohtia koko yhtiön alasajoa.
Digitalisaatio ja uudet teknologiset ratkaisut taas vaikuttavat isännöintiin niin suurissa kaupungeissa kuin muuallakin Suomessa.
Tulevaisuudessa isännöintialallakin tullaan hyödyntämään nykyistä enemmän esimerkiksi tekoälyä, asiakaspalvelurobotiikkaa ja ohjelmia, joilla luoda ennustavaa raportointia johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Isännöinnin työtä asiantuntijana teknologia ei kuitenkaan korvaa.
– Uutta teknologiaa otetaan vauhdilla käyttöön ja taloyhtiöiden eriytyvät tarpeet tuovat jatkuvasti uusia pohdittavia kysymyksiä isännöintialan ammattilaisten ratkaistaviksi. Samaan aikaan isännöinti kuitenkin tarjoaa ihmiselle varsin vakaan työpaikan. Isännöintiä tarvitaan jatkuvasti suhdannetilanteesta riippumatta, kiteyttää Rekonen.
