Suuren käteissumman tallettaminen pankkitilille voi johtaa Suomessa veroseuraamuksiin, jos henkilö ei pysty antamaan rahojen alkuperästä riittävää selvitystä.
Verkkouutiset kertoi aiemmin 81-vuotiaasta espanjalaismiehestä, joka talletti pankkiin 200 480 euroa vuosikymmenten aikana kertyneitä käteissäästöjään. Espanjan veroviranomainen katsoi, ettei hän pystynyt osoittamaan rahojen alkuperää riittävän luotettavasti. Miehelle määrättiin yli 101 000 euroa tuloveroa.
Aihe herätti runsaasti keskustelua siitä, voisiko sama toistua Suomessakin.
Tilanne riippuu hyvin paljon siitä, mistä rahat ovat peräisin. Siksi asiaan ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta.
– Pelkkä käteisen tallettaminen tilille ei tee rahoista veronalaista tuloa, sanoo Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen VU:lle.
Jos verovalvonnassa on tarpeen selvittää, mistä varat ovat peräisin, henkilön pitää pystyä antamaan niiden alkuperästä uskottava selvitys.
– Jos varojen alkuperä jää selvittämättä, Verohallinto arvioi asiaa käytettävissä olevien tietojen perusteella. Ratkaisut tehdään tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella, Savolainen sanoo.
Näin ollen huomattava käteissumma voi johtaa veroseuraamuksiin Suomessakin, jos henkilö ei pysty antamaan sen alkuperästä riittävää selvitystä. Seuraukset riippuvat kuitenkin tapauksen olosuhteista ja siitä, kuinka uskottavasti rahojen alkuperä pystytään selittämään.
Mitä suurempi summa, sitä tarkempi selvitys
Suomessa ei ole tiettyä euromääräistä rajaa, jonka ylittävästä käteistalletuksesta seuraisi automaattisesti veroja maksettavaksi. Summan suuruudella on kuitenkin merkitystä arvioinnissa.
– Mitä suuremmasta käteissummasta on kyse, sitä tarkempaa selvitystä varojen alkuperästä vaaditaan, Savolainen sanoo.
Rahojen alkuperää voidaan osoittaa esimerkiksi palkka- tai yrittäjätuloilla, omaisuuden myynneillä, perinnöillä, lahjoilla, säästöjen kertymisellä tai aiemmilla pankkinostoilla.
Selvityksen tueksi voi esittää esimerkiksi tiliotteita, kauppakirjoja, perukirjoja tai lahjakirjoja. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole pelkästään yksittäisen asiakirjan löytyminen, vaan selvityksen pitää kokonaisuutena olla johdonmukainen ja uskottava.
Vuosikymmeniä käteistä säästäneellä kaikkia tositteita ei välttämättä enää ole. Sekään ei Savolaisen mukaan vielä tarkoita, etteikö rahojen alkuperää voisi selvittää.
Vanhojen kuittien puuttuminen ei yksin ratkaise
Jos täydellistä dokumentaatiota vanhoista tapahtumista ei enää pystytä esittämään, Verohallinto voi arvioida asiaa laajemman kokonaisuuden perusteella.
Merkitystä voi olla esimerkiksi henkilön aikaisemmalla tulotasolla, elämäntilanteella ja varallisuushistorialla sekä sillä, onko väitetty käteissäästöjen kertyminen näihin nähden uskottavaa.
Suuren käteissumman vuosien tai vuosikymmenten aikana säästäneen kannattaa Savolaisen mukaan koota jo ennen pankkitalletusta yhteen kaikki käytettävissä oleva aineisto, joka tukee selvitystä rahojen alkuperästä.
Hyödyllisiä voivat olla esimerkiksi vanhat tiliotteet ja tiedot käteisnostoista sekä omaisuuden myyntiin, perintöihin tai lahjoihin liittyvät asiakirjat. Pankkien omista käytännöistä kannattaa kysyä suoraan omasta pankista.
Kannattaako käteissäästöjä edes tallettaa tilille?
Vanhojen käteisvarojen alkuperän selvittäminen viranomaisille voi tuntua vaikealta etenkin, jos kaikki tarvittavat tositteet eivät enää ole edes tallessa.
Monelle saattaa tulla mieleen ajatus, että vuosien tai jopa vuosikymmenten saatossa kertyneet käteissäästöt kannattaakin pitää käteisenä eikä viedä niitä pankkiin mahdollisten veroseuraamusten tai viranomaisten selvityspyyntöjen takia.
Savolainen huomauttaa, että rahojen jättäminen kotiin ei kuitenkaan poista mahdollista tarvetta selvittää niiden alkuperää myöhemmin.
– Laillisesti kertyneet säästöt eivät muutu veronalaisiksi vain siksi, että ne talletetaan pankkitilille. Toisaalta tallettamatta jättäminen ei poista mahdollista tarvetta selvittää varojen alkuperää, jos asia myöhemmin tulee viranomaisten arvioitavaksi muusta syystä, Savolainen sanoo.
LUE MYÖS:
Palautatko paljon pulloja? Voit joutua maksamaan verot
Näin paljon kotona pitäisi olla käteistä rahaa
