Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia.
Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2022, 1,1 prosenttia vuonna 2023 ja 1,3 prosenttia vuonna 2024.
Suomen talouden kasvu hidastuu ja inflaatio nopeutuu aiemmin ennakoitua enemmän.
– Talous toipuu koronasta ja aikanaan sodastakin, mutta talouden kasvunäkymä jää vaisuksi.
– Talouden nostaminen suotuisammalle, ekologisesti kestävälle ja julkista taloutta vahvistavalle kasvu-uralle edellyttää kykyä kilpailla onnistuneesti investoinneista vertaistemme joukossa, sanoo ylijohtaja Mikko Spolander tiedotteessa.
Ennusteessa oletetaan, että kesäkuun alussa Venäjälle asetetut talouspakotteet jäävät voimaan. Lisäksi ennusteessa oletetaan, ettei koronaepidemian leviämisen estämiseksi tehdä sellaisia rajoituksia, joilla olisi taloudellisia vaikutuksia.
– Mahdollisuus, että Suomi joutuu taantumaan eli tilanteeseen, jossa maan bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kasvaa sodan jatkuessa, ennusteessa todetaan.
Tänä vuonna inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 5,8 prosenttia kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Hintojen nousu on suurimmalta osalta seurausta energian hinnan noususta.
Myös elintarvikkeiden hinnoissa on ollut havaittavissa kiihtyvää nousua. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on alkanut näkyä myös tavaroiden ja palveluiden hinnoissa.
– Energia on tänä vuonna voimakkain yksittäinen tekijä, mutta ensi vuonna inflaatiota lisäävät elintarvikkeet ja palvelut, joissa palkoilla on enemmän tekemistä, finanssineuvos Jukka Railavo totesi ministeriön tiedotustilaisuudessa.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden vahvistuminen pysähtyy ensi vuoteen. Tämän jälkeen alijäämä alkaa kasvaa, kun talouden ja työllisyyden kasvu hidastuu.
– Kun Suomen nimellisen bkt:n kasvu hidastuu ja valtionhallinnon, paikallishallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä pysyy mittavana, velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen, ministeriön ennusteessa todetaan.
Suomen valtion 10-vuotisen viitelainan korko on noussut puolessa vuodessa lähes kaksi prosenttiyksikköä, ja arviota valtion korkomenoista on tarkistettu aiempaa korkeammaksi.
Suhteessa viime vuoden lopun tilanteeseen arvio valtionhallinnon ensi vuoden korkomenoista on kansantalouden tilinpidon mukaan noussut 300 miljoonaa euroa ja vuoden 2026 korkomenoista 900 miljoonaa euroa.
– Tämä kasvava ja korkea velka ja kasvavat velanhoitokustannukset muodostavat julkiseen talouteen ja sen kestävyydelle pidemmällä aikavälillä riskin, finanssineuvos Jenni Pääkkönen sanoi tiedotustilaisuudessa.
