Ajatuspaja Liberan mukaan tänä vuonna Suomen kansainvälispoliittinen turvallisuusasetelma on heikentynyt nopeasti.
– Naapuridiktatuuri osoitti koko maailmalle, että sitä ei kiinnosta poistaa elintasokuilua itsensä ja demokraattisten naapuriensa välillä. Päinvastoin, fokus on vanhakantaisessa imperialismissa, ja taloudesta tai valtion kansainvälisestä asemasta viis veisataan, todetaan ajatuspajan raportissa Rauhan hinta.
Sen ovat kirjoittaneet kansainväliseen oikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Tero Lundstet, Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori Martti J. Kari, Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustepäällikkö Meri Obstbaum sekä Webster Universityn rahoituksen professori Jack Ilmonen.
Raportin mukaan Venäjän talouskehitys näyttää hyvin synkeältä ja maata epäillään lukuisista sotarikoksista. Kiinni jäädessään se vain epäuskottavasti kiistää kaiken. Ukrainassa tuhoutuu Venäjän uskottavuuden lisäksi myös se, mitä on ollut jäljellä YK:n turvallisuusneuvoston vähäisestä arvovallasta.
– Liberaalien demokratioiden tuleekin tiivistää rivejään entisestään. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on aimo harppaus tällä tiellä, mutta kuten ratifiointiprosessi on todistanut, demokratioiden rivistöt eivät ole täysin suorassa ja arvoyhteisöjä on erilaisia. Joka tapauksessa, toteutuessaan Pohjolan puuttuvien palikoiden liittyminen puolustusliittoon tulee ennen pitkää rauhoittamaan tilannetta Naton sisämereksi muuttuvalla Itämerellä.
Raportin mukaan koska YK ei kykene ylläpitämään rauhaa, demokratian leviäminen on realistisin tie rauhanomaisempaan maailmaan.
– Talouksien keskinäisriippuvuuksien demokratisoiva voima ei kuitenkaan ole tepsinyt odotetulla tavalla. Venäjän demokratisointi on siten vain venäläisten asia, meidän kannattaa vain pitää taloussiteet minimissään heidän kanssaan, kunnes he korjaavat asiansa.
Kirjoittajien mukaan Venäjä pyrkii kaavamaisesti käyttämään hyödykseen oikeusvaltioperiaatettamme, sananvapauttamme, demokratiaamme ja luottamustamme tiedotusvälineisiin. Medialukutaidon opettamiseen tulee panostaa kouluissa – erityisesti sosiaalisen median kautta leviävien uutisten osalta.
Raportti arvioi, että olemassa olevat ja suunnitellut resurssit riittävät toteutuessaan takaamaan puolustusvoimien nykyisten tehtävien toteuttamisen vähintäänkin tyydyttävästi.
Kyberturvallisuus on niin ikään hyvin resurssoitu, mutta informaatiopsykologisen eli kognitiivisen turvallisuuden osalta näin ei ole. Kevään 2023 hallitusohjelmaan pitää Liberan mukaan saada kognitiivisen turvallisuuden kehittäminen.
Talouden osalta Suomen turvallisuus ei ole kirjoittajien mukaan yhtä hyvissä kantimissa.
– Julkinen sektori velkaantuu nopeasti, ja väestörakenne ja -kehitys vaikuttavat pitkän aikavälin kasvunäkymiin epäedullisesti. Tämä on ongelma, sillä puolustusbudjettimme on luonnollisesti sidonnainen BKT:n suuruuteen. Lisäksi puolustuskaluston hinta on trendinomaisessa kasvussa, mikä pahentaa yhtälöä.
– Kansantalouden koolla ja velkaantumisasteella on siten selkeä maanpuolustuksellinen ulottuvuus, raportti summaa.
Samoin työvoimapula ja investointien puute ovat ongelmia.
– Keskimääräinen koulutustaso on alkanut laskea ja korkeasti koulutettuja nuoria on liian vähän, mikä ajan mittaan rapauttaa maan inhimillistä pääomaa. Lisäpanostuksia ja -kannustimia tarvitaan koulutukseen, syntyvyyteen ja työntekoon. Koulutettua työperäistä maahanmuuttoa kaivataan kipeästi lisää, raportti esittää.
Niij ikään työn tuottavuuden kasvu on saatava vauhdittumaan.
– Investointiaste on Suomessa EU-keskiarvoa korkeampi, mutta sen rakenne on epäedullinen. Suomelle vahvoja panostusalueita ovat tekoäly, telekommunikaatioteknologia, sekä elektroniikan valmistuksen korkean jalostusarvon komponentit. Ne tulee myös osata kaupallistaa.
Viennistä riippuvaisen Suomen tulee asemoitua uudelleen kansainvälisissä tuotantoketjuissa ja kustannuskilpailukyvyn ylläpito on välttämätöntä. Venäjän energia- ja raaka-aine tuonti täytyy korvata nopeasti muualta ja omavaraisuutta tulee vahvistaa.
– Viime vuosien kriisit ovat jälleen osoittaneet kestävän julkisen talouden merkityksen. Se lisää hallituksen taloudellista liikkumavaraa ja kansalaisten turvallisuuden tunnetta, raportti toteaa.
